Mitkä ovat huolen merkkejä?

Huoli on normaali inhimillinen tunne, jota jokainen kokee ajoittain. Joillakin ihmisillä huoli voi kuitenkin kasvaa liialliseksi ja johtaa ahdistuneisuushäiriöihin, jotka vaikuttavat merkittävästi jokapäiväiseen elämään. Ongelmallisen murehtimisen merkkien tunnistaminen on tärkeä ensimmäinen askel avun saamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan normaalin murehtimisen ja liiallisen murehtimisen eroja, tärkeimpiä merkkejä ja oireita sekä sitä, milloin kannattaa hakea apua.

Mitä huoli on?

Huoli tarkoittaa ahdistuneita ajatuksia ja tunteita todellisista tai kuvitelluista uhkista tai kielteisistä tapahtumista, jotka voivat tapahtua tulevaisuudessa. Tietynasteinen huolestuneisuus voi olla hyödyllistä, sillä se motivoi ihmisiä valmistautumaan haasteisiin tai vaaroihin. Liiallinen murehtiminen epätodennäköisistä tai vähäisistä ongelmista on kuitenkin tuottamatonta ja ahdistavaa.

Huoli muuttuu ongelmalliseksi, kun se on:

• Liiallinen - Huolestuminen voimakkaammin ja useammin kuin tilanne vaatii.
• Hallitsematon - Vaikea lopettaa huolestumista, kun se on kerran alkanut.
• Häiritsevä - Huolestuttavat ajatukset häiritsevät jokapäiväistä elämää ja toimintaa.

Normaalin huolen ja liiallisen huolen väliset erot

Normaali huoli:

• Keskittyy realistisiin ongelmiin tai tuleviin tapahtumiin.
• Motivoi ihmisiä rakentavaan toimintaan
• Hälvenee, kun ratkaisu on löydetty tai tapahtuma on ohi.
• Ei haittaa merkittävästi päivittäisiä toimintoja

Liiallinen, ongelmallinen huoli:

• Keskitytään epätodennäköisiin uhkiin tai liioiteltuihin pahimpiin skenaarioihin.
• Aiheuttaa ahdistavaa ja jatkuvaa ahdistusta.
• On tuottamatonta ja epärealistista
• Häiritsee kykyä keskittyä ja suorittaa tehtäviä
• Haittaa ihmissuhteita, työtä ja vapaa-ajan toimintaa.

Ongelmallisen huolen merkit ja oireet

Ongelmallisina pidettäviä liiallisen murehtimisen pääasiallisia merkkejä ja oireita ovat:

Vaikeus hallita huolestuttavia ajatuksia

• Mieli keskittyy jatkuvasti huoliin
• Tunkeilevat "mitä jos..." -ajatukset
• Tuottamatonta pakkomielteisyyttä ja pohdiskelua.
• Huolet tuntuvat hallitsemattomilta, kun ne alkavat

Fyysiset ahdistusoireet

• Lihasjännitys, päänsärky, väsymys.
• Levottomuus, tunne "hermostuneisuudesta"
• Keskittymisvaikeudet
• Ärtyneisyys
• Unihäiriöt

Välttely ja ahdistus

• Välttää tilanteita, jotka laukaisevat huolta
• Ahdistava ja jatkuva ahdistus
• Vaikeus sietää epävarmuutta
• Alhainen mieliala, motivaation puute

Häiriöt jokapäiväisessä elämässä

• Heikentynyt kyky tehdä päätöksiä
• Tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen on vaikeampaa
• Heikompi suorituskyky työssä tai koulussa
• Kireät suhteet
• Vähemmän osallistumista sosiaalisiin, vapaa-ajan tai liikunnallisiin aktiviteetteihin.

Milloin huoli muuttuu liialliseksi tai ongelmalliseksi?

Ei ole olemassa mitään tiettyä raja-arvoa, joka erottaa "normaalin" huolen liiallisesta huolesta. On kuitenkin olemassa joitakin yleisiä suuntaviivoja:

• Jos huoli tuntuu hallitsemattomalta, se jatkuu yli 6 kuukautta ja sitä esiintyy useampana päivänä kuin muulloin, se voi olla liiallista.
• Jos huoli aiheuttaa merkittävää ahdistusta, välttelykäyttäytymistä, toimintakyvyn vaikeuksia tai fyysisiä oireita, se on todennäköisesti ongelmallista.
• Jos huoli häiritsee päivittäisiä rutiinejasi, ihmissuhteitasi, työsuoritustasi tai koulutyötäsi, hae apua.
• Jos käytät yli tunnin päivässä murehtimiseen, se todennäköisesti häiritsee elämääsi.

Muista, että me kaikki olemme jossain määrin huolissamme. Tärkeä kysymys on, vaikeuttaako huoli sinun tai läheisesi elämää.

Mikä aiheuttaa liiallista huolta ja ahdistusta?

Joillekin ihmisille murehtiminen on luontaista, ja se toimii selviytymiskeinona elämän stressiä ja epävarmuutta vastaan. Liiallinen murehtiminen voi johtua myös taustalla olevista ongelmista, kuten:

• Trauma tai epäsuotuisat elämänkokemukset - Aiemmat tunnetraumat tai hyväksikäyttö voivat altistaa huolestuneisuudelle.
• Genetiikka - Ahdistuneisuushäiriöillä, kuten yleistyneellä ahdistuneisuushäiriöllä (GAD), on geneettinen komponentti.
• Aivokemia - Neurotransmitterien epätasapaino vaikuttaa aivojen osiin, jotka osallistuvat huolenaiheisiin.
• Persoonallisuus - taipumus pessimismiin, riskin välttämiseen, perfektionismiin tai ihmisten miellyttämiseen.
• Stressi - Suuret elämän stressitekijät voivat laukaista jatkuvan huolen.

Vaikka murehtiminen voi aluksi olla selviytymiskeino, ajan mittaan krooninen murehtiminen voi saada omanlaisensa elämän. Huolestuneille tulee tavaksi kiinnittää huomiota mahdollisiin uhkiin, jolloin sitä on vaikea lopettaa.

Liialliseen huoleen liittyvät häiriöt

Joillakin henkilöillä krooninen liiallinen huolestuneisuus on oire, joka liittyy tiettyihin mielenterveysongelmiin, kuten:

• Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD) - Tärkein oire on liiallinen ja vaikeasti hallittavissa oleva huoli jokapäiväisistä asioista. Myös fyysisiä ahdistusoireita esiintyy.
• Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö - Äärimmäinen huoli sosiaalisista tilanteista, koska pelätään, että ihmiset arvostellaan kielteisesti. Tämä voi johtaa sosiaalisten toimintojen välttämiseen.
• Paniikkihäiriö - Toistuvat paniikkikohtaukset ja jatkuva huoli tulevista kohtauksista.
• Pakko-oireinen häiriö (OCD) - Ei-toivotut tunkeilevat ajatukset aiheuttavat kroonista ahdistusta. Pakkoajatuksia ja rituaaleja tehdään tämän ahdistuksen lievittämiseksi.
• Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) - Trauman jälkeen voi esiintyä vakavaa huolestuneisuutta ja ahdistusta sekä takaumia ja painajaisia.
• Masennus - Liiallinen huolestuneisuus, johon liittyy alakuloisuus, väsymys, arvottomuus tai itsetuhoisuus.

Tarkan diagnoosin saaminen mielenterveysalan ammattilaiselta on tärkeää hoidon ohjaamiseksi.

Kroonisen huolen terveysvaikutukset

Liiallinen murehtiminen on haitallista sekä henkiselle että fyysiselle terveydelle. Mahdollisia terveysvaikutuksia ovat mm:

• Lisääntynyt riski sairastua mielenterveyden häiriöihin, kuten kliiniseen masennukseen ja päihteiden väärinkäyttöön.
• Immuunijärjestelmän heikentynyt toiminta
• Sydän- ja verisuonitautien rasitus ja kohonnut korkean verenpaineen riski.
• Ruoansulatuskanavan ongelmat, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä.
• Päänsärky, lihasjännitys, selkäkipu
• Huonompi unenlaatu, väsymys
• Elämänlaadun ja elämäntyytyväisyyden heikkeneminen

Liiallisesta huolesta johtuva krooninen stressi lisää myös tulehdusta kehossa, mikä voi pahentaa esimerkiksi sydänsairauksia, diabetesta ja autoimmuunisairauksia.

Milloin kannattaa hakea apua huolestuneisuuteen

On suositeltavaa hakea tukea, jos:

• Huolehdit liikaa yli 6 kuukauden ajan
• Huoli aiheuttaa merkittävää ahdistusta ja häiritsee päivittäistä toimintakykyäsi.
• Fyysisiä ahdistusoireita esiintyy, kuten lihasjännitystä, väsymystä, ärtyneisyyttä.
• Käytät alkoholia tai huumeita selviytyäksesi huolen aiheuttamasta ahdistuksesta.
• Huolestuneisuutesi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa
• Huolet tuntuvat hallitsemattomilta ja läpitunkevilta.
• Mielialasi on huono ja huoli estää sinua nauttimasta elämästä.

Ensimmäisenä askeleena on suositeltavaa puhua lääkärin kanssa. Hän voi tarkistaa, onko taustalla lääketieteellisiä ongelmia, ja ohjata sinut diagnoosia ja hoitoa varten luvan saaneelle mielenterveysalan ammattilaiselle, kuten psykologille tai terapeutille.

Ystävät ja perhe voivat myös tarjota tärkeää emotionaalista tukea. On myös olemassa huolen tukiryhmiä, joissa voit jakaa kokemuksia ja tehokkaita selviytymisstrategioita.

Ongelmallisen huolen hoidot

Liiallisen huolestuneisuuden hoitoon voidaan käyttää neuvontaa, lääkitystä, itseapustrategioita tai niiden yhdistelmiä kunkin henkilön oireiden ja tarpeiden mukaan.

Neuvonta

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on tehokas keino opettaa käytännön strategioita kroonisen huolen hallitsemiseksi. Altistusterapia voi auttaa vähentämään välttämiskäyttäytymistä.

Lääkitys

Masennuslääkkeitä tai ahdistuslääkkeitä voidaan määrätä. Pelkkä lääkitys ei kuitenkaan yleensä riitä ilman terapiaa.

Itsehoitostrategiat

Hyödyllisiä tekniikoita ovat muun muassa mindfulness-harjoitukset, häiriötekijät, liikunta, murehtimisen rajoittaminen tiettyyn aikaan ja positiivisempi ajattelu.

Asianmukaisen hoidon avulla ihmiset voivat saada huolensa takaisin hallintaan ja palauttaa tasapainon elämäänsä.

Selviytyminen normaalista huolesta

Päivittäisten huolien hallinnan opetteleminen voi auttaa estämään niiden kärjistymisen. Joitakin terveellisiä selviytymisstrategioita ovat mm:

• Keskitytään hallussa oleviin ratkaisuihin sen sijaan, että pohditaan epävarmuustekijöitä.
• Tunteiden jakaminen luotettavien ystävien tai sukulaisten kanssa näkökulman saamiseksi.
• Rakentavien toimien toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan, kuten valmistautuminen haastaviin tilanteisiin.
• Varaa itsellesi aikaa murehtimiseen sen sijaan, että murehdit koko päivän.
• Rentouttava toiminta, kuten kävely, lukeminen tai musiikin kuuntelu.
• Vältä liiallista alkoholin ja nautintoaineiden käyttöä.
• Riittävä uni, terveellinen ruoka ja säännöllinen liikunta.
• Käytetään mindfulness- ja meditaatiotekniikoita.
• hakeutuminen neuvontaan, jos huolet häiritsevät jatkuvasti toimintakykyä.

Päätelmä

Yhteenvetona voidaan todeta, että huoli muuttuu ongelmalliseksi, kun se on liiallista, hallitsematonta, ahdistavaa ja alkaa häiritä jokapäiväistä elämää. Avun hakeminen on suositeltavaa, jos huoli kestää yli 6 kuukautta, aiheuttaa fyysisiä oireita ja häiritsee rutiineja. Hoidot, kuten CBT, lääkitys ja itseapu, voivat olla tehokkaita. Jos sinulla on merkkejä ongelmallisesta murehtimisesta, ota yhteyttä lääkäriin tai mielenterveysalan ammattilaiseen. Oikeilla strategioilla ja tuella voit voittaa liiallisen murehtimisen ja ahdistuneisuuden.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on huolen ja huolestuneisuuden välillä?

Huoli liittyy ajatuksiin todellisesta ongelmasta ja motivoi toimintaan. Huoli on yleensä toistuvia, ahdistavia ajatuksia epävarmoista tai epätodennäköisistä lopputuloksista. Useimmissa huolenaiheissa keskitytään ahdistukseen ja katastrofiin.

Onko huolestuminen sama asia kuin ahdistus?

Huoli ja ahdistus liittyvät läheisesti toisiinsa. Ahdistus kuvaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta. Huoli viittaa erityisesti ahdistaviin ajatuksiin. Liiallinen, ahdistava huoli on monien ahdistuneisuushäiriöiden keskeinen oire.

Voiko huolestumisesta olla apua?

Tietynasteinen huoli todellisista ongelmista voi olla hyödyllistä, sillä se motivoi valmistautumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Liiallinen murehtiminen epätodennäköisistä lopputuloksista on kuitenkin tuottamatonta.

Onko huolestuminen merkki heikkoudesta?

Ei, murehtiminen ei ole osoitus heikkoudesta tai luonteen virheestä. Ongelmallisella murehtimisella ja ahdistuneisuushäiriöillä on biologisia syitä, kuten genetiikka ja aivokemia. Neuvonta ja lääkitys ovat tehokkaita lääketieteellisiä hoitoja.

Voiko murehtiminen vaikuttaa fyysiseen terveyteen?

Kyllä, tutkimukset osoittavat, että krooninen murehtiminen aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, ruoansulatuskanavan ongelmia, korkeaa verenpainetta, heikentynyttä immuunijärjestelmän toimintaa ja sydän- ja verisuonitautien rasitusta. Liiallinen murehtiminen on hyvin kuluttavaa.

Miten voin hallita murehtimistani?

Hyödyllisiä strategioita ovat muun muassa positiivinen ajattelu, keskittyminen nykyhetkeen, huolen aiheuttaman ajan jakaminen muuhun kuin huolen aiheuttamaan aikaan, syvään hengittäminen, liikunta ja terapiaan hakeutuminen. Älä välttele tilanteita, sillä altistumisen rajoittaminen lisää ahdistusta ajan myötä.

Milloin minun pitäisi harkita lääkkeitä huolestumiseen?

Jos huolestuneisuus jatkuu yli 6 kuukautta itsehoitotekniikoista huolimatta, ahdistuneisuus- tai masennuslääkkeistä voi olla hyötyä. Lääkitys on erityisen hyödyllistä, kun se yhdistetään kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT).

Mitkä luonnolliset korjaustoimenpiteet auttavat huolestumiseen?

Joitakin luonnollisia lisäravinteita, jotka voivat auttaa vähentämään huolta, ovat magnesium, laventeliöljy, kamomilla, passion kukka ja adaptogeenit, kuten ashwagandha. Myös rentouttavat aktiviteetit, kuten jooga, meditaatio tai hierontahoito, voivat auttaa ahdistuksen lievittämisessä.

Voiko myös lapsilla ja teini-ikäisillä olla ongelmia liiallisen murehtimisen kanssa?

Kyllä, ahdistuneisuushäiriöt, kuten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, alkavat usein lapsuudessa. Etsi merkkejä, kuten univaikeuksia, väsymystä, koulun tai seurustelun välttelyä, kiukuttelua, takertumista tai usein esiintyviä fyysisiä vaivoja. On suositeltavaa hakeutua lastenpsykologin arvioitavaksi.

Tämän artikkelin kirjoittamiseen käytetyt resurssit

American Psychiatric Association. (2013). Mielenterveyshäiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirja (5. painos) . https://doi.org/10.1176/appi.books.9780890425596.

Anxiety and Depression Association of America. (2021). Oireet. https://adaa.org/understanding-anxiety/generalized-anxiety-disorder-gad

HelpGuide. (2022). Kuinka lopettaa murehtiminen. https://www.helpguide.org/articles/anxiety/how-to-stop-worrying.htm

Hirsch, C. R., & Mathews, A. (2012). Patologisen huolen kognitiivinen malli. Behaviour Research and Therapy, 50(10), 636-646. https://doi.org/10.1016/j.brat.2012.06.007. https://doi.org/10.1016/j.brat.2012.06.007

Hoge, E. A., Ivkovic, A., & Fricchione, G. L. (2012). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö: diagnoosi ja hoito. BMJ (Clinical research ed.), 345, e7500 . https://doi.org/10.1136/bmj.e7500. https://doi.org/10.1136/bmj.e7500.

Kertz, S., Bigda-Peyton, J., Rosmarin, D., & Björgvinsson, T. (2012). Huolestumisen merkitys yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnostisissa esityksissä. Journal of anxiety disorders, 26(8), 783-790 . https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2012.07.002. https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2012.07.002.

Kansallinen mielenterveysinstituutti. (2022). Ahdistuneisuushäiriöt. https://www.nimh.nih.gov/health/topics/anxiety-disorders

Park, S. H., Vasey, M. W., Van Bavel, J. J., & Thayer, J. F. (2014). Kun tonaalinen sydämen vagaalinen sävy ennustaa muutoksia faasisessa vagaalisessa sävyssä: Pelon ja havaintokuormituksen rooli. Psychophysiology, 51(5), 419-426 . https://doi.org/10.1111/psyp.12186.

Sears, C. R., & Kraus, S. (2009). I think therefore I om: Kognitiiviset vääristymät ja selviytymistyyli välittävinä tekijöinä mindfulness-meditaation vaikutuksissa ahdistukseen, positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin ja toivoon. Journal of clinical psychology, 65(6), 561-573. https://doi.org/10.1002/jclp.20543. https://doi.org/10.1002/jclp.20543