Mitkä ovat 10 tärkeintä asiaa, joista ihmiset ovat huolissaan?

Huoli ja ahdistus ovat hyvin yleisiä tunteita, joita useimmat ihmiset kokevat ajoittain. Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten mukaan jotkut huolet ovat yleisempiä kuin toiset. Vaikka ihmisten huolenaiheet voivat vaihdella iän, asuinpaikan, kulttuurin ja yksilöllisten olosuhteiden mukaan, on olemassa joitakin yleisiä teemoja, jotka ovat yleensä hyvin yleisiä huolenaiheita.

Tässä yksityiskohtaisessa artikkelissa tarkastelemme 10 tärkeintä asiaa, joista monet ihmiset ovat tutkimusten mukaan usein huolissaan, tarkastelemme, miksi juuri nämä asiat herättävät huolta, ja annamme vinkkejä ja resursseja yleisten huolien ja ahdistusten hallintaan.

10 yleisintä huolenaihetta

Seuraavassa on 10 yleisintä aikuisten kokemaa huolta:

1. Raha ja talous

Rahaan ja taloudelliseen turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ovat säännöllisesti ihmisten huolien kärkisijoilla. Erityisesti rahan riittämättömyys laskujen maksamiseen, velkaantuminen, elinkustannusten nousu ja eläkesäästäminen ovat suurimpia rahaan liittyviä huolenaiheita.

Taloudelliset huolet lisääntyvät usein talouden laskusuhdanteiden ja epävarmuuden aikana. Raha voi kuitenkin aiheuttaa stressiä silloinkin, kun asiat ovat suhteellisen vakaat, erityisesti velkojen kanssa kamppaileville tai palkkatuloista toiseen eläville ihmisille.

2. Läheisten terveys ja turvallisuus

Monille ihmisille läheisten ja ystävien terveys ja hyvinvointi on suuri huolenaihe. Erityisesti huoli lapsista on hyvin yleistä vanhemmille. Huoli kumppanin, sisarusten, vanhempien ja muiden läheisten turvallisuudesta ja terveydestä on kuitenkin myös yleistä.

Joskus erityiset terveysongelmat tai -riskit herättävät näitä huolia. Toisinaan kyse on yleisemmästä huolesta läheisen ihmisen menettämisestä. Sairauksien, vammojen tai onnettomuuksien kaltaiset tapahtumat voivat lisätä näitä huolia.

3. Työ- ja urahuolet

Työ on tiiviisti sidoksissa taloudelliseen turvallisuuteen, minkä vuoksi työ- ja urahuolet ovat hyvin yleisiä. Työn menettäminen, työn löytämättä jääminen, työn epämiellyttävyys, työn epävakaus ja epävarmuus tulevista uranäkymistä ovat kaikki 10 yleisintä huolenaihetta.

Myös vajaatyöllisyys ja vaikeudet vaihtaa uraa tai edetä uralla aiheuttavat monille näitä huolia. Työhuolet lisääntyvät yleensä taantumien aikana ja silloin, kun yritykset ilmoittavat irtisanomisista.

4. Suhdeongelmat

Parisuhteessa elävillä ihmissuhteisiin liittyvät huolet ovat hyvin yleisiä. Yleisiä parisuhdeongelmia ovat esimerkiksi ristiriidat kumppanin kanssa, yhteyden ja läheisyyden menettäminen, uskottomuus tai luottamusongelmat, erilaiset tavoitteet ja arvot sekä huoli siitä, ettei kumppani välitä.

Myös muut parisuhdeongelmat, kuten huoli kumppanin terveydentilasta, mielialan muutokset, tuen puute ja huono kommunikaatio, ovat yleisiä. Parisuhdestressi on yleensä suurinta pariskunnissa, joilla on lapsia.

5. Ahdistus ja masennus

Monet ihmiset ovat huolissaan ahdistuksen, paniikin, jännityksen ja masennuksen tunteista. COVID-19-pandemian aikana tehdyt maailmanlaajuiset kyselytutkimukset osoittivat, että niiden ihmisten määrä, jotka ilmoittivat olevansa huolissaan mielenterveydestään ja eristäytyneisyyden tunteesta, kasvoi huomattavasti.

Jatkuva stressi, traumaattiset tapahtumat, suru, työttömyys, rahaongelmat, yksinäisyys ja monet muut tekijät voivat laukaista tai pahentaa ahdistusta ja masennusta. Masennuksesta kärsivät ovat usein huolissaan tunteiden hallinnasta, vaikutuksista työhön ja ihmissuhteisiin sekä asianmukaisen avun löytämisestä.

6. Ulkonäkö- ja painohuolet

Ulkonäkö on jatkuvasti yksi tärkeimmistä huolenaiheista, erityisesti nuorempien aikuisten keskuudessa. Huoli painosta, vartalon muodosta, ruman tai vanhan näköisyydestä, hiustenlähdöstä ja iho-ongelmista on yleistä monille ihmisille.

Sosiaalisen median käyttö ja mainonnan epärealistiset viestit vahvistavat ulkonäköpaineita. Ulkonäköön liittyvä syrjintä ja tuomitseminen voi lisätä näitä huolia entisestään.

7. Maailman tapahtumat ja politiikka

Monet ihmiset kertovat olevansa huolissaan maailmanlaajuisista ongelmista, kuten sodista, terrorismista, poliittisesta epävakaudesta, ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä, nälästä ja ihmisoikeusloukkauksista. Myös paikalliset asiat, kuten rikollisuus ja kansalaislevottomuudet, herättävät suurta huolta.

Jatkuva uutisointi katastrofeista, konflikteista, eripuraisuutta aiheuttavasta politiikasta ja talouskriiseistä ruokkii tämäntyyppisiä huolia suuressa osassa väestöä. Huoli tulevista sukupolvista on myös yleistä.

8. Covid-19 ja pandemiahuolet

COVID-19-pandemia on aiheuttanut monia uusia huolenaiheita viime vuosina. Pelko viruksen tarttumisesta, huoli omasta ja läheisten terveydestä, pandemiaväsymys, sosiaalisten suhteiden menettäminen, epävakaa työllisyys ja rokotepelko ovat kaikki olleet hyvin yleisiä.

Uudet virusvariantit, taistelut tautipesäkkeiden hallitsemiseksi, vääränlainen tiedottaminen ja kansanterveystoimien politisoituminen ovat pidentäneet pandemiaan liittyvää stressiä ja epävarmuutta monien ihmisten keskuudessa.

9. Unihäiriöt

Univaikeudet huolestuttavat sekä niitä, joilla on diagnosoitu unihäiriö, kuten unettomuus, että niitä, joilla on satunnaisia uniongelmia.

Yleisiä unihuolia ovat riittämätön uni, vaikeudet nukahtaa tai pysyä unessa, väsymys päivisin, pelko unihäiriön kehittymisestä ja huoli huonon unen vaikutuksista henkiseen ja fyysiseen terveyteen.

10. Kuolema ja kuolema

Vaikka kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät ajatukset ja pelot eivät ole useimmille jokapäiväinen huolenaihe, ne ovat kuitenkin jossain vaiheessa huomattavan vähemmistön aikuisten top 10 -listalla. Oman tai muiden kuolemansairaudet, yleinen kuoleman tai nuorena kuolemisen pelko ja kuolemanprosessiin liittyvät huolet ovat yleisiä asioita.

Tapahtumat, kuten vakava diagnoosi tai traaginen onnettomuus, menetyksen vuosipäivä tai syntymäpäivän virstanpylväät ikääntyessämme, voivat herättää nämä huolet uudelleen.

Miksi olemme huolissamme näistä asioista

Erityiset asiat, joista olemme huolissamme, liittyvät yleensä uhkiin tai riskeihin, jotka kohdistuvat asioihin, joista välitämme syvästi - terveyteemme ja turvallisuuteemme, läheisiimme, taloudelliseen turvallisuuteemme, arvoihimme ja elämäntavoitteisiimme. Huolestuneet ajatukset syntyvät mielemme keinona yrittää ratkaista ongelmia ja välttää mahdollinen vahinko tai menetys.

Liiallinen murehtiminen on tietysti henkisesti kuluttavaa ja usein tuottamatonta. Psykologit kertovat kuitenkin, että jonkinasteinen murehtiminen on normaalia ja jopa sopeutuvaa. Kohtuullinen määrä huolta todellisista riskeistä tai ongelmista voi motivoida meitä ryhtymään järkeviin varotoimiin ja suunnittelemaan rakentavia ratkaisuja.

Meillä on tapana murehtia välittömämpiä asioita, kuten rahaa, perhettä tai työtä. Monet huolenaiheet johtuvat kuitenkin myös epävarmuudesta tulevaisuuden suhteen. Eläkkeelle jääminen, uramuutokset, ikääntyminen, lastemme tulevaisuus ja maailman tapahtumat voivat kaikki olla epämääräisiä tulevaisuuden uhkia, jotka aiheuttavat huolta.

Suuret elämänmuutokset ja arvaamattomat kriisit, kuten sairaus tai luonnonkatastrofi, lisäävät myös huolta. Mikä tahansa tapahtuma, jonka koetaan uhkaavan turvallisuuttamme, terveyttämme, perhesiteitä tai tavoitteitamme, voi herättää huolestuneita ajatuksia.

Neuroottisuuden ja pessimismin kaltaiset persoonallisuuspiirteet, mielenterveysongelmat, kuten yleistynyt ahdistuneisuus, ja fyysiset terveysongelmat voivat myös altistaa ihmisiä lisääntyneelle huolestuneisuudelle. Huolestuneilla on taipumus kokea enemmän stressiä ja ahdistusta epävarmojen tilanteiden ja mahdollisten "mitä jos" -skenaarioiden vuoksi verrattuna niihin, jotka eivät ole huolissaan.

Vinkkejä yleisten huolien hallintaan

Koska jokainen kokee ajoittain huolta ja ahdistusta, on tärkeää, että sinulla on joitakin terveellisiä strategioita, joilla estät huolia muuttumasta liiallisiksi tai heikentäviksi:

• Säilytä perspektiivi - Yritä tarkastella huoliasi koko elämäsi kokonaiskuvassa sen sijaan, että liioittelisit niiden merkitystä.
• Hanki faktoja - Tee tutkimusta tai keskustele asiantuntijoiden kanssa saadaksesi faktatietoa, joka voi torjua epärealistisia tai liioiteltuja huolia.
• Tee suunnitelma - Keksi käytännön toimia, joilla voit valmistautua ja hallita ongelmia, jotka ovat hallinnassasi.
• Päästäirti siitä, mitä et voi hallita - Hyväksy ja sopeudu asioihin, kuten markkinoiden vaihteluihin, politiikkaan tai ikääntymiseen, joita et voi täysin hallita.
• Hallitse aikaa ja rutiineja - Älä ajaudu pakkomielteeseen tai mieti huolia. Varaa erityinen "murehtimisaika" ja paneudu tuottaviin toimintoihin.
• Puhu asiasta - Huolien sanallinen ilmaiseminen tukea antavalle läheiselle tai ammattilaiselle voi auttaa purkamaan huolien vaikutusta ajatuksiisi.
• Pidä itsesi terveenä - Pidä huolta fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi hyvien itsehoitotottumusten avulla. Riittävä uni, liikunta ja terveet sosiaaliset suhteet auttavat rakentamaan sietokykyä.
• Harkitse neuvontaa - Jos huoli kasvaa liialliseksi ja vaikuttaa merkittävästi työhön, ihmissuhteisiin tai elämänlaatuun, psykologin tai neuvojan puoleen kääntyminen voi auttaa.

Milloin hakea ammattiapua ahdistukseen ja huoliin?

Satunnainen huolestuneisuus on normaalia, mutta liiallinen, hallitsematon huolestuneisuus ja siihen liittyvä ahdistuneisuus, joka haittaa jokapäiväistä elämää, voivat olla merkki ahdistuneisuushäiriöstä. Lääkärin tai mielenterveysalan ammattilaisen puoleen kääntyminen on suositeltavaa, jos huoli ja ahdistuneisuus:

• aiheuttaa merkittävää henkistä kärsimystä
• haittaa työtä, koulunkäyntiä tai ihmissuhteita
• vaikuttavat kielteisesti mielialaan, uneen, ruokahaluun tai energiatasoon.
• Sisältää paniikkikohtauksia, pakonomaista käyttäytymistä tai tunkeilevia ajatuksia.
• Päihteiden väärinkäyttö selviytymiskeinona.
• eivät parane itseapustrategioilla

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), altistusterapia, ahdistuslääkitys tai mindfulness-käytännöt ovat yleisiä hoitomuotoja, joita lääkärit voivat suositella.

Tukiryhmään liittyminen voi myös auttaa ihmisiä ymmärtämään, etteivät he ole yksin esimerkiksi taloudellisen stressin, työpaineiden, parisuhdeongelmien, terveydentilan tai muiden yleisten huolien kanssa.

Milloin lääkäriin on mentävä nopeasti

Joissakin tilanteissa vakavasta ahdistuksesta tai paniikista kärsivät ihmiset voivat tuntea, että heillä on mielenterveydellinen hätätilanne. Kiireellistä lääkärinhoitoa vaativia varoitusmerkkejä ovat mm:

• Ajatukset itsensä vahingoittamisesta tai tappamisesta
• Näkee, kuulee tai uskoo asioita, jotka eivät ole todellisia (hallusinaatiot tai harhaluulot).
• Hallitsemattomat, kiihtyvät ajatukset ja keskittymiskyvyttömyys.
• Vakava paniikkikohtaus, joka kestää yli 10 minuuttia.
• Selittämätön rintakipu, sydämentykytys tai hengenahdistus.

Päivystyspoliklinikan lääkärit voivat tarjota nopeaa ahdistuksen lievitystä ja arvioida, tarvitaanko sairaalahoitoa mielenterveyden tarkkailua ja hoitoa varten.

Johtopäätökset ja johtopäätökset

• Jonkinasteinen huoli esimerkiksi raha-asioista, perheestä, työstä, terveydestä ja tulevaisuudesta on yleistä.
• Yleisimmät huolet liittyvät yleensä turvallisuuteen, varmuuteen, terveyteen, läheisiin ja elämäntavoitteisiin kohdistuviin uhkiin.
• Jonkinasteinen murehtiminen voi olla motivoivaa, mutta liiallinen murehtiminen on tuottamatonta ja henkisesti kuluttavaa.
• Huolien pitäminen hallittavana edellyttää perspektiiviä, suunnittelua, avoimuutta, terveellistä elämäntapaa ja tuen hakemista tarvittaessa.
• Ahdistuneisuushäiriöt ja niihin liittyvät mielenterveysongelmat voivat vaatia neuvontaa, terapiaa ja muuta ammattimaista hoitoa.

Tieto siitä, että meillä on yhteisiä huolia, voi lohduttaa ja motivoida meitä auttamaan toisiamme selviytymään haasteista ja rakentamaan yhteiskuntaa, jossa on enemmän mahdollisuuksia, yhteyksiä ja huolenpitoa.

Usein kysytyt kysymykset

Seuraavassa on vastauksia joihinkin yleisimpiin murehtimiseen ja ahdistukseen liittyviin kysymyksiin:

Mitä eroa on huolen, stressin ja ahdistuksen välillä?

• Huolestumiseen liittyy toistuvia ajatuksia, jotka keskittyvät mahdollisiin uhkiin tai pahimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Liiallinen, hallitsematon huolestuneisuus on tyypillistä ahdistuneisuushäiriöille.
• Stressi on reaktio vaativaan tilanteeseen, joka aiheuttaa fyysistä, emotionaalista ja psyykkistä rasitusta. Akuutti stressi on tilapäistä, kun taas krooninen stressi jatkuu pitkään.
• Ahdistus on pelkoa tai levottomuutta tulevista vaaroista tai uhkista. Ahdistuneisuus muuttuu häiriöksi, kun se on suhteeton tilanteeseen nähden ja aiheuttaa merkittävää haittaa ja kärsimystä.

Onko murehtimisesta koskaan hyötyä?

Tietynlainen huoli todellisista ongelmista, riskeistä ja elämän haasteista on normaalia ja voi motivoida suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun. Lievä tai kohtalainen huoli, joka tulee ja menee, ei välttämättä ole epäterveellistä. Liiallinen, jatkuva murehtiminen on kuitenkin yleensä tuottamatonta ja pitkällä aikavälillä vahingollista.

Voiko murehtiminen olla haitallista?

Kyllä, krooninen murehtiminen ja ahdistuneisuus voivat merkittävästi heikentää päivittäistä toimintakykyä, unen laatua, työsuoritusta ja ihmissuhteita. Pitkäaikainen ahdistuneisuus on yhteydessä masennukseen, immuunijärjestelmän heikkenemiseen ja sellaisiin sairauksiin kuin sydänsairaudet, IBS ja migreeni.

Mikä aiheuttaa liiallista murehtimista?

Biologia, lapsuudenkokemukset, traumat, stressi, kognitiiviset vääristymät, persoonallisuuspiirteet ja mielenterveyden häiriöt voivat kaikki tehdä ihmisistä alttiimpia murehtimaan. Usein kroonisen murehtimisen perimmäinen syy on kuitenkin yksinkertaisesti tavanomainen murehtiminen.

Milloin murehtiminen viittaa ahdistuneisuushäiriöön?

Jos huolestuneisuus ja ahdistuneisuus ovat jatkuvia, hallitsemattomia, heikentäviä ja niihin liittyy muita emotionaalisia ja fyysisiä oireita, kyseessä on todennäköisesti ahdistuneisuushäiriö, joka vaatii lääkärin hoitoa. Yleisiä häiriöitä, joihin liittyy liiallista huolestuneisuutta, ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja pakko-oireinen häiriö.

Mitkä tekniikat auttavat hallitsemaan murehtimista?

Itsehoitostrategiat, kuten mindfulness-käytännöt, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen, tuottava suunnittelu, kognitiivinen rakenneuudistus, arvojen mukainen elämä ja ammatilliseen terapiaan hakeutuminen voivat kaikki auttaa torjumaan tuottamatonta murehtimista.

Mitkä hoidot auttavat kroonisia huolestuneita?

Kognitiivinen käyttäytymisterapia, altistusterapia, ahdistuslääkkeet, hypnoterapia, lisäravinteet, akupunktio, meditaatio, Emotional Freedom Technique (naputtelu), elämäntapamuutokset ja liittyminen tukiryhmään voivat kaikki auttaa kroonisesti huolestuneita.

Miten voit tukea ystävää tai läheistä, joka murehtii liikaa?

Kuunteleminen ilman tuomitsemista, rohkaiseminen avautumaan, vääristyneiden ajatusten tarkistaminen, näkökulman tarjoaminen, pienten edistysaskeleiden ylistäminen, terveellisten elämäntapojen tukeminen, vahvuuksien muistuttaminen ja terapian vahvistaminen ovat hyödyllisiä tapoja tukea ahdistuksen tai huolen kanssa kamppailevaa läheistä. Varo kuitenkin, ettet salli välttelykäyttäytymistä tai liiallista rauhoittumisen etsimistä.

Milloin sinun pitäisi hakea hätäapua ahdistukseen?

Mene ensiapuun tai soita kriisipuhelimeen, jos ahdistus tai huoli muuttuu vakavaksi ja siihen liittyy ajatuksia itsensä vahingoittamisesta, hallusinaatioita, äärimmäistä paniikkia, nopeaa sykettä, rintakipua tai hengitysvaikeuksia. Nämä voivat viitata kiireellisiin psyykkisiin ja fyysisiin terveysriskeihin, jotka edellyttävät välitöntä puuttumista.

Mikä on paras tapa lopettaa ahdistavat ajatukset?

Jos opit torjumaan huolestuneita ajatuksia realistisemmilla, positiivisilla lausunnoilla, siitä voi olla apua. Usein tehokkainta on kuitenkin harjoitella, että ajatusten annetaan vain kulkea mielen läpi reagoimatta tai yrittämättä hallita niitä. Näin alat uudelleen kouluttaa aivojasi olemaan juuttumatta huolestuneisiin pyörittelymalleihin. Säännöllinen mindfulness-meditaatio auttaa rakentamaan tätä epävarmuuden ja huolen sietokykyä.

Tämän artikkelin kirjoittamiseen käytetyt resurssit

American Psychological Association. (2022). Stress in AmericaTM 2022. https://www.apa.org/news/press/releases/stress/2022/top-stressors

Czeisler, M. É. (2020). Mielenterveys, päihteiden käyttö ja itsemurha-ajatukset COVID-19-pandemian aikana - Yhdysvallat, 24.-30. kesäkuuta 2020. MMWR. Morbidity and Mortality Weekly Report, 69(32), 1049-1057. https://doi.org/10.15585/mmwr.mm6932a1.

Gallup (2021). Amerikkalaiset nimeävät jälleen COVID-19:n Yhdysvaltain tärkeimmäksi terveysongelmaksi. https://news. gallup.com/poll/358521/americans-again-name-covid-top-health-problem.aspx

Mental Health America (2022). 2022 State of Mental Health in America (Amerikan mielenterveyden tila) . https://mhanational.org/issues/2022/mental-health-america-all-data.

Miloyan, B., Bulley, A., Pachana, N. A. (2021). Yksinäisyys ja ikääntyminen: Yksinäisyyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Australian Journal of Psychology, 73(2), 103-111. https://doi.org/10.1080/00049530.2021.1883409. https://doi.org/10.1080/00049530.2021.1883409

Quitasol, C. N. (2022). Taloudellinen ahdistus: Why It Happens and How to Cope According to Cope According to Experts. Healthline . https://www.healthline.com/health/financial-anxiety.

Scott, E. (2021). Uusi tutkimus paljastaa, mistä kanadalaiset ovat eniten huolissaan vuonna 2021. CTV News. https://www.ctvnews.ca/health/new-survey-reveals-what-canadians-worried-about-most-in-2021-1.5730866

Wan W. (2022). Pandemia on vaikuttanut mielenterveyteen erityisesti joissakin ryhmissä. Washington Post. https://www.washingtonpost.com/health/2022/02/03/mental-health-pandemic-cdc/

Witters, D, Liu, D. (2022). Työllisten amerikkalaisten työpaikkahuolet vähenevät vuoden 2020 huippulukemista. Gallup . https://news.gallup.com/poll/355073/employed-americans-job-worries-ease-2020-highs.aspx.

Maailman terveysjärjestö (2022). Mielenterveys ja COVID-19 . https://www.euro.who.int/en/health-topics/health-emergencies/coronavirus-covid-19/publications-and-technical-guidance/noncommunicable-diseases/mental-health-and-covid-19.