Mitkä ovat 5 ahdistuksen oireet?

Ahdistuneisuus on yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista, ja se koskettaa maailmanlaajuisesti yli 284 miljoonaa ihmistä. Sille on ominaista liiallinen huolestuneisuus, levottomuus, pelko ja jännittyneisyys. Vaikka ahdistuneisuus on normaali tunne, jota jokainen kokee toisinaan, se muuttuu ongelmalliseksi, kun ahdistusoireet ovat vakavia, kestävät yli kuusi kuukautta ja haittaavat päivittäisiä toimintoja.

Ahdistuneisuus voi ilmetä sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Merkkien ja oireiden tunnistaminen on ensimmäinen askel avun ja hoidon saamiseksi. Seuraavassa on 5 yleisintä ahdistuneisuushäiriöiden oiretta:

1. Liiallinen murehtiminen

Liiallinen ja hallitsematon murehtiminen on yksi ahdistuksen tunnusomaisista oireista. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät henkilöt murehtivat usein liikaa jokapäiväisistä asioista, kuten terveydestä, rahasta, perheestä, työstä tai koulusta. Huolestuminen jatkuu, vaikka näillä alueilla ei ole juurikaan tai ei lainkaan syytä huoleen.

Huolestuminen muuttuu ongelmalliseksi, kun se häiritsee jokapäiväistä elämää, aiheuttaa merkittävää ahdistusta ja sitä on vaikea hallita. Huolestuminen vaikuttaa myös usein suhteettomalta pelätyn tapahtuman todelliseen todennäköisyyteen tai vaikutukseen nähden. Joku voi esimerkiksi huolestua kohtuuttomasti terveydentilastaan, vaikkei merkkejä sairaudesta olisikaan.

2. Levottomuus

Levottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen tuntee itsensä hermostuneeksi, hermostuneeksi, hermostuneeksi tai kykenemättömäksi rentoutumaan. Ahdistuneista kärsivät henkilöt kuvaavat usein tuntevansa olonsa "hälytysvalmiudessa" ja tuntuvansa, että jotain pahaa on tapahtumassa, vaikka varsinaista uhkaa ei olisikaan.

Tämä levottomuus voi ilmetä sekä henkisesti että fyysisesti. Psyykkisesti henkilöillä voi olla kiihkeitä ajatuksia tai pakkomielteistä ajattelua mahdollisista uhkista. Fyysisesti levottomuus voi aiheuttaa hermostuneisuutta, vaeltelua, vapinaa ja univaikeuksia. Levottomuuden taso on suhteeton todelliseen tilanteeseen nähden.

3. Väsymys

Vaikka levottomuus ja korkea kiihtyvyys ovat yleisiä ahdistuneisuuteen liittyviä oireita, monet kokevat myös huomattavaa väsymystä. Ahdistus voi olla henkisesti uuvuttavaa, jolloin yksinkertaisetkin tehtävät tuntuvat uuvuttavilta.

Ahdistuneisuushäiriöiden väsymykseen vaikuttavat kaksi tekijää. Ensinnäkin krooninen huoli ja pohdiskelu rasittavat henkisesti, jolloin energiaa jää vähemmän muihin asioihin. Toiseksi ahdistuneisuus aiheuttaa usein huonoa unenlaatua ja unettomuutta. Ahdistuneisuus ja unihäiriöt eivät takaa kunnollista lepoa.

Ahdistuksesta johtuva väsymys voi vaihdella lievästä väsymyksestä invalidisoivaan uupumukseen. Se aiheuttaa usein heikkoa motivaatiota, keskittymisvaikeuksia ja vähentynyttä kiinnostusta tavanomaisiin toimintoihin.

4. Ärtyneisyys

Monet ahdistuneista kokevat myös lisääntynyttä ärtyneisyyttä. Kohonnut kiihtyneisyys ja jatkuva huolestuneisuus saavat ihmiset tuntemaan itsensä "hermostuneiksi", mikä saa heidät reagoimaan ärtyneemmin päivittäisiin stressitekijöihin ja turhautumisiin. Ärtyneisyys voi johtua myös siitä, ettei ahdistuneita ajatuksia ja tunteita pystytä hallitsemaan.

Ahdistuneisuudesta johtuva ärtyneisyys eroaa elämän stressitekijöiden aiheuttamasta ärtyneisyydestä tai vihasta. Ärtyneisyys johtuu nimenomaan ahdistuneisuudesta ja varuillaan olosta. Yksilöt tuntevat usein pahaa oloa siitä, että he napsahtavat muille, mutta heillä on vaikeuksia hallita reaktioitaan ahdistuneina.

5. Lihasjännitys

Krooninen ahdistus aiheuttaa kehossa kohonnutta kiihtymystilaa, mikä aiheuttaa fyysistä jännitystä erityisesti lihaksissa. Lihasryhmien, kuten leuan, hartioiden, niskan ja selän, jännittäminen on yleinen reaktio ahdistukseen.

Tämä lihasjännitys voi ilmetä monin eri tavoin:

• Päänsärky
• Puristamisesta johtuva leukakipu
• Niska- ja hartiakipu
• Selkäkipu
• Lihaskouristukset tai nykiminen

Lihasjännitys pahenee lisääntyneen ahdistuksen myötä. Se voi johtaa kipuun, liikuntarajoitteisiin ja muihin fyysisiin oireisiin. Lihasrentoutustekniikat voivat auttaa vähentämään tätä jännitystä.

Mikä aiheuttaa näitä ahdistusoireita?

Nämä yleiset ahdistusoireet johtuvat kaikki aivojen alueista, jotka ovat yliaktiivisia ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä henkilöillä.

Amygdala on aivojen osa, joka vastaa uhkien havaitsemisesta ja taistelu- tai pakoreaktion käynnistämisestä. Lisääntynyt amygdala-aktivaatio aiheuttaa ylivalppauden mahdollisten uhkien varalta, vaikka vaaraa ei olisikaan. Tämä ilmenee oireina, kuten kroonisena murehtimisena, levottomuutena ja lihasjännityksenä.

Prefrontaalinen aivokuori valvoo toimeenpanevia toimintoja, kuten päättelyä ja päätöksentekoa. Tämän alueen vähentynyt toiminta johtaa keskittymisvaikeuksiin, ärtyneisyyteen ja väsymykseen.

Ahdistusoireita aiheuttavat myös epätasapainotilat serotoniinin, dopamiinin ja GABA:n kaltaisissa välittäjäaineissa. Lääkkeet ja terapia auttavat korjaamaan näitä epätasapainotiloja.

Oireiden vakavuuteen vaikuttavat tekijät

Vaikka nämä ovat yleisimpiä oireita, ahdistuksen vakavuus ja vaikutukset voivat vaihdella suuresti riippuen:

Ahdistuneisuushäiriön tyyppi

Ahdistuneisuushäiriöitä on useita eri tyyppejä, joilla kaikilla on päällekkäisiä oireita mutta myös ainutlaatuisia piirteitä:

• Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD ) tarkoittaa jatkuvaa, liiallista huolestumista jokapäiväisestä elämästä.
• Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö aiheuttaa äärimmäistä sosiaalisten tilanteiden ja arvostelun pelkoa.
• Paniikkihäiriö aiheuttaa äkillisiä kauhukohtauksia, paniikkikohtauksia ja pelkoa toistuvista kohtauksista.
• Fobiat aiheuttavat voimakasta pelkoa tiettyjen esineiden tai tilanteiden edessä.
• Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) kehittyy trauman jälkeen, ja siihen liittyy takaumia, ylivalppautta ja välttelyä.

Ahdistuneisuushäiriön tyyppi vaikuttaa huolestuneisuuden, ärtyneisyyden ja paniikin kaltaisten oireiden vakavuuteen ja laukaiseviin tekijöihin.

Komorbidit olosuhteet

Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein yhdessä masennuksen ja päihteiden väärinkäytön kaltaisten sairauksien kanssa. Useiden mielenterveysongelmien yhdistelmä voi pahentaa ja vaikeuttaa ahdistusoireita.

Varhaiset elämänkokemukset

Lapsuuden traumaattiset kokemukset, kuten hyväksikäyttö, laiminlyönti ja menetys, lisäävät alttiutta vakaville ahdistuneisuushäiriöille aikuisuudessa. Mitä varhaisemmassa elämänvaiheessa ahdistuneisuus kehittyy, sitä vakavampi se yleensä on.

Geneettinen alttius

Geenit vaikuttavat ahdistuneisuushäiriöihin liittyviin välittäjäaineisiin ja aivorakenteisiin. Ahdistuneisuus tai muut mielenterveysongelmat suvussa lisäävät ihmisten alttiutta sairastua ahdistuneisuuteen.

Ympäristöstressitekijät

Suuret elämän stressitekijät, kuten trauma, suru, avioero, työpaikan menetys ja terveydentila, voivat laukaista tai pahentaa ahdistuneisuutta, erityisesti jo valmiiksi alttiilla henkilöillä. Mitä enemmän stressitekijöitä, sitä vakavampia oireet yleensä ovat.

Avun hakeminen ahdistusoireisiin

Jos tunnistat useita näistä oireista jatkuvasti, pyydä apua mielenterveysalan ammattilaiselta. Hoitamattomalla ahdistuneisuudella on taipumus pahentua ajan myötä. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä tehokkaampaa se voi olla.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat hyvin hoidettavissa lääkkeillä, kuten masennuslääkkeillä ja bentsodiatsepiineillä, sekä psykoterapian keinoin, kuten kognitiivisella käyttäytymisterapialla (CBT). Myös rentoutumistekniikat ja elämäntapamuutokset tukevat hoitoa.

Ahdistuksen hallitseminen parantaa elämänlaatua huomattavasti. Avun hakeminen vaatii rohkeutta, mutta se on ensimmäinen askel kohti helpotusta. Sinun ei tarvitse kärsiä yksin. Hoito voi auttaa sinua hallitsemaan oireitasi ja alkamaan voida paremmin.

Johtopäätökset:

Ahdistus voi ilmetä eri tavoin, mutta yleisiä oireita ovat liiallinen huolestuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, väsymys ja lihasjännitys. Oireet johtuvat siitä, että aivojen alueet ja välittäjäaineet menevät sekaisin. Useat tekijät, kuten perimä, varhaiset elämänkokemukset ja ympäristöstressi, vaikuttavat oireiden vakavuuteen. Jos ahdistuneisuus vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämääsi, hakeudu ammattilaisen hoitoon. Oikealla avulla ahdistuneisuudesta on mahdollista päästä eroon.

Usein kysyttyjä kysymyksiä ahdistusoireista

Mitkä ovat ahdistuneisuushäiriöiden yleisimmät oireet?

Ahdistuneisuushäiriöiden viisi yleisintä oiretta ovat liiallinen huolestuneisuus, levottomuus, väsymys, ärtyneisyys ja lihasjännitys. Nämä johtuvat aivojen osien, kuten amygdalan, yliaktiivisuudesta ja serotoniinin ja dopamiinin kaltaisten välittäjäaineiden epätasapainosta.

Miten ahdistuksen oireet eroavat normaalista stressistä?

Ahdistuneisuus muuttuu häiriöksi, kun oireet ovat vakavia, pysyviä ja haittaavat päivittäisiä toimintoja. Tyypillinen stressi voi aiheuttaa tilapäistä huolestuneisuutta ja ärtyneisyyttä. Ahdistuneisuushäiriöissä oireet ovat äärimmäisiä, hallitsemattomia, ahdistavia ja pitkäkestoisia.

Voivatko ahdistusoireet tulla ja mennä?

Ahdistusoireiden vakavuus voi vaihdella ajan myötä. Vähäisemmän stressin aikana oireet voivat parantua. Lisääntynyt elämänstressi pahentaa usein ahdistusoireita. Oireet voivat myös vaihdella päivän mittaan, ja usein ne ovat pahimpia aamulla herätessä.

Onko normaalia saada ahdistusoireita traumaattisen tapahtuman jälkeen?

Ahdistusoireet heti traumaattisen tapahtuman, kuten onnettomuuden, kuolemantapauksen tai pahoinpitelyn jälkeen ovat yleisiä. Tämä akuutti ahdistus paranee yleensä muutamassa viikossa. Jos vakavat oireet kestävät yli kuukauden, se voi viitata ahdistuneisuushäiriöön, joka vaatii hoitoa.

Voivatko ahdistusoireet olla erilaisia miehillä ja naisilla?

Vaikka liiallinen murehtiminen on yleistä molemmille sukupuolille, miehet ovat alttiimpia ärtyneisyydelle ja päihteiden väärinkäytölle, kun taas naiset kokevat useammin fyysisiä oireita, kuten lihasjännitystä. Naisilla on myös kaksi kertaa suurempi todennäköisyys sairastua ahdistuneisuushäiriöihin kuin miehillä.

Mitä sairauksia esiintyy yleisesti yhdessä ahdistuneisuushäiriöiden kanssa?

Ahdistuneisuus esiintyy usein yhdessä muiden mielenterveysongelmien, kuten masennuksen, ADHD:n, PTSD:n ja päihdehäiriöiden kanssa. Fyysiset sairaudet, kuten kilpirauhasen sairaudet, sydänsairaudet ja autoimmuunisairaudet, esiintyvät myös yleisemmin yhdessä ahdistuneisuuden kanssa.

Mitä sinun pitäisi tehdä, jos epäilet, että sinulla saattaa olla ahdistuneisuushäiriö?

Jos ahdistusoireet ovat pysyviä ja häiritsevät elämääsi, ota yhteys lääkäriin tai mielenterveysalan ammattilaiseen. Hän voi arvioida, täyttävätkö oireet ahdistuneisuushäiriön kriteerit, ja suositella sopivia hoitovaihtoehtoja, kuten lääkitystä, terapiaa ja elämäntapamuutoksia.

Mitkä ovat tehokkaimmat ahdistuneisuuden hoidot?

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) käytetään yleisesti auttamaan yksilöitä tunnistamaan ja muuttamaan ahdistusta aiheuttavia negatiivisia ajatusmalleja. Lääkkeet, kuten SSRI-lääkkeet, SNRI-lääkkeet ja bentsodiatsepiinit, voivat myös auttaa korjaamaan välittäjäaineiden epätasapainoa. Rentoutustekniikat ja riittävä uni, ruokavalio ja liikunta tukevat hoitoa.

Mitä tapahtuu, jos ahdistusta ei hoideta?

Hoitamaton ahdistus pahenee usein ajan myötä ja voi johtaa masennuksen ja päihteiden väärinkäytön kehittymiseen. Myös ahdistusoireet itsessään voivat pahentua ja muuttua invalidisoiviksi. Varhaisen ammattilaishoidon priorisointi antaa parhaan mahdollisuuden oireiden hallintaan.

Voivatko luontaiset korjaustoimenpiteet auttaa ahdistusoireisiin?

Jotkin luonnolliset lisäravinteet, kuten magnesium, omega-3-rasvahapot ja kamomilla, voivat lievästi vähentää ahdistuneisuutta joillakin henkilöillä ammattilaishoidon ohella. Niiden ei kuitenkaan pitäisi korvata lääkkeitä tai terapiaa. Asiat kuten riittävä uni, ruokavalio, liikunta ja sosiaaliset yhteydet tukevat myös ahdistuksen hoitoa.

Tämän artikkelin kirjoittamiseen käytetyt resurssit

American Psychiatric Association. (2013). Mielenterveyshäiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirja (5. painos) . https://doi.org/10.1176/appi.books.9780890425596.

Anxiety and Depression Association of America. (2018). Faktoja ja tilastoja. https://adaa.org/about-adaa/press-room/facts-statistics

Bandelow, B., Michaelis, S. (2015). Ahdistuneisuushäiriöiden epidemiologia 2000-luvulla. Dialogues in Clinical Neuroscience, 17(3), 327-335 . https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4610617/. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4610617/.

Hsieh, M. H., McQuoid, D. R., Levy, J. A. (2021). Komorbidit masennus ja ahdistus. The Medical clinics of North America, 105(4), 687-697. https://doi.org/10.1016/j.mcna.2021.04.006. https://doi.org/10.1016/j.mcna.2021.04.006

Kansallinen mielenterveysinstituutti. (n.d.). Ahdistuneisuushäiriöt. https://www.nimh.nih.gov/health/topics/anxiety-disorders

Sartori, S. B., Singewald, N. (2019). Uudet farmakoterapeuttiset kohteet ahdistuneisuushäiriöissä. Pharmacology & therapeutics, 200, 61-82. https://doi.org/10.1016/j.pharmthera.2019.03.006. https://doi.org/10.1016/j.pharmthera.2019.03.006

Vogel, S., Schwabe, L. (2016). Oppiminen ja muisti stressin alaisena: vaikutukset luokkahuoneeseen. NPJ science of learning, 1, 16011 . https://doi.org/10.1038/npjscilearn.2016.11. https://doi.org/10.1038/npjscilearn.2016.11.