Terveys

Yksilöiden elämäntilanteiden ja olosuhteiden välillä on eroja, mutta me kaikki haluamme yhtä asiaa – pitkä ja onnellisen elämän. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole oikoteitä, mutta jo muutamalla yksinkertaisen elämäntapavalinta voi auttaa merkittävästi hyvän terveyden saavuttamisessa ja ylläpidossa. Jatka siis lukemista, ja me määrittelemme hyvän terveyden ja kerromme miten voit auttaa kehoasi pysymään tasapainossa.

Miten määritellä hyvä terveys?

Jos tavoitteena on pitkä ja terve elämä, on syytä ensin määritellä mistä ”hyvä terveys” muodostuu. Termin merkitys voi vaihdella hieman eri ihmisten välillä, mutta virallisesti Maailman terveysjärjestö WHO määritteli sen vuonna 1948 näin:

”Terveys tarkoittaa täyttä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, eikä ainoastaan sairauden tai raihnaisuuden poissaoloa. Terveys on päivittäisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys on positiivinen konsepti, johon sisältyvät fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat.”

Hyvä terveys kuulostaa tämän määritelmän perusteella melko monimutkaiselta kokonaisuudelta, joten sitä on syytä pilkkoa hieman helpommin käsiteltäviin paloihin. Hyvä terveys ei missään tapauksessa ole vain sairauden tai terveysongelmien puutetta. Nämä ovat tietysti osa hyvää terveyttä ja tavoiteltavia asioita, mutta WHO:n määritelmä menee pidemmälle ja edellyttää tasapainoa kaikilla elämän osa-alueilla.

Fyysinen terveys

Ihmiskehoa ei ole suunniteltu pysymään paikoillaan, ja liikkuminen onkin erittäin tärkeää niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin kannalta. Yleinen harhaluulo on, että liikunnalla tarkoitetaan kovaa fyysistä voimaharjoittelua tai tavoitteellista juoksuharrastusta – asia ei ole näin. Hyvällä fyysisellä kunnolla tarkoitetaan riittävän fyysisen toimintakunnon ylläpitoa.

Säännöllinen, kevyt liikunta ja tasapainoinen ruokavalio (myös viikonloppuisin) ovat parempi tie hyvää lopputulosta kohti äärimmäisyyksiin verrattuna. Salaisuus piilee itselle sopivien ruoka-aineiden ja aktiviteettien löytämisessä ja niistä kiinni pitämisessä. Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat ensiarvoisen tärkeitä, jos tavoitteena on pitkä ja terve elämä.

Mielenterveys

Mielenterveys on erittäin merkittävä terveyden osa-alue, erityisesti modernissa yhteiskunnassa. Ajatuksemme, mielialamme ja tunteemme tarvitsevat kaikki tarpeisiimme räätälöityä tukea hyvän mielenterveyden ylläpitämiseksi.

Mielenterveyden tueksi löytyy onneksi keinoja. Meditaatio ja mindfulness-tekniikat, luonnossa liikkuminen, kirjoittaminen, ajatusten vaihtaminen puhumalla, kaikki näistä aktiviteeteista voivat olla avuksi tunteiden käsittelyssä ja tukea täten mielenterveyttä.

Sosiaalinen terveys

Monet sosiaalista terveyttä tukevat asiat liittyvät myös fyysisen ja mielenterveyden ylläpitoon. Ihminen on luonnostaan sosiaalinen eläin, ja vaikka sosiaalisten kontaktien määrän tarve vaihteleekin yksilöiden välillä, me kaikki tarvitsemme ainakin jonkin verran sosiaalista vuorovaikutusta.

Läheisille ystäville puhuminen, urheiluseuran jäsenyys, uskonnon harjoittaminen tai vaikka yksinkertainen vierailu pubiin voivat vastata tähän sosiaalisen kanssakäymisen, puhumisen ja kokemusten jakamisen tarpeeseen. Merkitykselliset ihmissuhteet tekevät ihmeitä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, hidastavat tai ehkäisevät kroonisten terveysvaivojen kehittymistä ja yksinäisyyden tunnetta.

Miksi hyvä terveys on tärkeää

Olet varmaan huomannut, että terveyden kolme peruspilaria (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys) ovat osittain päällekkäisiä. Ne toimivat toistensa tukena, joten kokonaisvaltainen, kaikki kolme huomioiva tasapainoinen lähestymistapa on paras keino tavoitella pitkää ja tervettä elämää.

Hyvä terveys tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin pitkää elämää. Jos sekä mieli että keho ovat hyvässä kunnossa, ovat modernin elämän haasteet vähemmän kuluttavia. Keho voi allokoida voimavaroja niitä tarvitseville toiminnoille, jos muut biologiset toiminnot ovat tasapainossa.

Hyvän terveyden voi siis ajatella toimivan kehon ja mielen iskunvaimentimena modernin elämän haasteita vastaan, joka mahdollistaa elämästä nauttimisen täysin rinnoin. Sanonta saattaa olla kliseinen, mutta hyvän ja tuottoisan elämän elämisessä itse matkasta nauttiminen on määränpäätä tärkeämpää.

Ei-tarttuvat taudit ja krooninen tulehdustila

WHO mainitsee määritelmässään sairauksien ja raihnaisuuden, joilla tässä kontekstissa tarkoitetaan lähinnä ei-tarttuvia sairauksia ja kroonisia tulehdustiloja. Miksikö? Siksi, että nämä kaksi johtavat yli 70 %:iin kuolemista maailmanlaajuisesti.

Nämä sairaudet eivät ole pelkästään köyhempien ja turvattomampien väestönosien yksinoikeus. 15 miljoonaa 30–69 vuotiasta kuolee joka vuosi ei-tarttuviin sairauksiin, joiden merkittävimpiin syihin kuuluvat:

• Sydän- ja verisuonisairaudet
• Syövät
• Hengityselimistön sairaudet
• Diabetes

Ei-tarttuvien sairauksien hoito on haastavaa, sillä ne kehittyvät yleensä pitkällä aikavälillä, ja niiden puhkeamisessa yhdistyy usein geneettisiä, fysiologisia ja ympäristötekijöitä. Genetiikalle emme paljon voi tehdä, mutta elintapoihin liittyvillä valinnoilla sairastumisen riskiä voi pienentää merkittävästi. Tämän näkee helposti seuraavasta listasta, josta käy ilmi suurimpia riskitekijöitä ei-tarttuviin sairauksiin:

• Tupakointi
• Vähäinen liikunta
• Liiallinen alkoholinkulutus
• Epäterveellinen ruokavalio

Pelkkä vilkaisu listaan osoittaa, että keskittyminen hyvään terveyteen poistaa helposti monet riskitekijöistä. Ei-tarttuvat sairaudet vastaavat suuresta osasta maailmanlaajuisia kuolemia, mutta niiden vaikutusten laajuus on pitkälti omissa käsissämme.

Homeostaasi on tasapainoa

Kun puhumme kehon tasapainosta, puhumme homeostaasiksi kutsutusta luonnollisesta tilasta. Yksinkertaistettuna homeostaasi on itseään säätelevä prosessi, joka varmistaa kehomme sisäisten järjestelmien saavan niiden tarvitsemat resurssit oikealla hetkellä.

Homeostaasi konseptin ymmärtämiseksi fysiologiamme voi kuvitella olevan laaja riippuva himmeli. Jokainen osa edustaa useita kehomme järjestelmiä, kuten keskushermostoa, immuuni- tai ruoansulatusjärjestelmää. Jokaisesta näistä puolestaan toimii liitoskohtana laajalle joukolle ympäri kehoa sijoittuvia toimintoja.

Sisäinen tasapainomme vaihtelee, mutta se ole huono asia

Jos vilustut, muuttuu kehon tasapaino immuunijärjestelmän suuntaan, jotta se pystyisi paremmin vastaamaan mahdollisiin oireisiin. Sairauden väistyessä himmeli palautuu tasapainoiseen asentoon eli homeostaasiin. Väliaikaiset siirtymät eri biologisia toimintoja painottaen ovat normaaleita. Terve keho käyttää tätä tilapäistä resurssien säätöä modernin elämän terveyshaasteista selviämiseen.

Kuvittele, ettei sairaus hellittänytkään, vaan tilanne muuttuu vakavammaksi ulkoisista tekijöistä johtuen. Kehosi ei enää kykene palaamaan tasapainotilaan, jolloin muut biologiset järjestelmät joutuvat operoimaan rajallisilla resursseilla. Ne voivat selviytyä tästä lyhyitä aikoja, mutta pitkittyessä tilanne heikkenee. Uusia oireita ilmenee ja itseään ruokkiva kierre on valmis, aiheuttaen keholle yhä kasvavaa rasitusta.

Tukemalla kehon luontaista taipumusta hakeutua kohti homeostaasia voit pienentää merkittävästi stressitekijöiden vaikutusta, joka voi kuluttaa loppuun järjestelmien voimavarat. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia (tässä kohtaa kuvaan astuvat lääkkeet, antibiootit ja ravinnelisät), mutta se antaa mahdollisuuden ja pienentää riskiä siitä, että vilustuminen tai joku muu pikkuvaiva kehittyy joksikin vaarallisemmaksi.

Miten ravinnelisät voivat edistää tervettä ja tasapainosta elämäntapaa?

Jos teet kaikkesi terveytesi ja hyvinvointisi eteen, mutta ruokavalion tasapainottaminen tai riittävän levon saanti on ongelmallista, voivat ravinnelisät olla tervetullut apu.

On tärkeää alleviivata sitä tosiasiaa, etteivät ravintolisät ole laadukkaan ravinnon korvike tai paikka terveysvaivoihin. Sen sijaan ne voivat toimia ylimääräisenä lyhyen aikavälin tukena silloin, kun hektinen elämä tai ylimääräinen ponnistus sellaista vaatii.

Mikä ravinnelisä sopisi sinulle?

Jos ruokavaliosi on jo tasapainossa ja koostuu ravinnerikkaista luontaisista ruoka-aineista, eivät monivitamiinit tee juurikaan eroa.

Jos monivitamiineja sen sijaan antaa henkilölle, jonka ruokavalio koostuu enemmän prosessoiduista osista, on tilanne toinen. Ruokavalio voi silti olla terveellinen, mutta kenties vajavainen joidenkin tärkeiden vitamiinien tai hivenaineiden osalta. Tällaisessa tilanteessa monivitamiinit voivat olla oiva apu.

Ravinnelisästä riippumatta on tärkeää, että niiden tarjoamat hyödyt käyvät yksiin tarpeidesi kanssa. On kuitenkin olemassa kourallinen ravinnelisiä, jotka parantavat yleistä hyvinvointia tarpeista riippumatta.

Yksi näistä ravinnelisistä on kannabidioli eli CBD. CBD on luonnollinen yhdiste, joka tukee kehoa sisältä käsin tasapainoa tukien ja homeostaasia edistäen.

Onko CBD avain (ravinnelisä) terveeseen ja onnelliseen elämään?

Kuten jo totesimme, ei mikään ravinnelisä voi korvata hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. CBD:llä on kuitenkin uniikkeja ominaisuuksia, jotka erottavat sen perinteisistä lisäravinteista.

CBD vaikuttaa lähes koko kehoon, ja sen tasapainottavat vaikutukset ulottuvat kaikkialle mistä vain kannabinoidireseptoreita löytyy (ja lisäksi se omaa vaikutuksia joukkoon muita reseptoreita). Nykytutkimuksen valossa CBD voi vaikuttaa mm.

• Mielialaan
• Kipuun
• Uneen
• Tulehduksiin
• Ruoansulatukseen
• Ja moneen muuhun prosessiin!

Tämän lisäksi CBD ei omaa päihdyttäviä vaikutuksia, sen mahdolliset sivuvaikutukset ovat lieviä ja se on hyvin siedetty ihmisten käytössä WHO:n mukaan. Nämä vähäiset riskit yhdistettynä CBD:n kasvavaan joukkoon CBD:n mahdollisia hyötyjä hyvinvoinnin, psyykkisen ongelmien ja useiden aiemmin mainittujen ei-tarttuvien sairauksien hoidossa sen potentiaalia vaikuttaa suurelta.

Tasapainoiseen ruokavalioon ja terveisiin elämäntapoihin yhdistettynä CBD voi olla merkittävä apu pitkän ja onnellisen elämän tavoittelussa. Tarpeistasi ja elämäntyylistäsi riippumatta kannabidioli eli CBD toimii kehosi tukena ja sen kanssa, ei koskaan sitä vastaan, auttaakseen sinua tuntemaan olosi parhaaksi mahdolliseksi.

Tuotehaku