OSTA 3, MAKSA 2, kaikista tuotteista! Koodilla CIBDOL3 saat jopa 33 % alennusta

Helpotus

Gastriitti

Noin 8/1000 ihmisestä vaivaava gastriitti on yleinen ruoansulatuselimistön oireyhtymä, joka laskee elämänlaatua merkittävällä tavalla. Vatsassa olevasta tulehduksesta alkunsa saavan gastriitin oireet ulottuvat lievästä epämukavuudesta voimakkaisiin vatsakramppeihin, pahoinvointiin ja oksenteluun.

Gastriitti saa alkunsa usein autoimmuunisairauksien kylkiäisenä, mutta sen laukaisijana voivat toimia myös kymmenet yleiset aineet. Laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi liiallinen tupakointi, alkoholin tai ei-steroidisten tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö, jotka johtavat vatsalaukkua suojaavan limakalvon vaurioitumiseen. Limakalvon vaurio mahdollistaa vatsahappojen pääsyn kosketuksiin vatsalaukun seinämän kanssa, ja tästä seuraa ärsytystä.

Gastriitin diagnosoiminen on onneksi yksinkertainen toimenpide, ja yksinkertainen verikoe tai ulostetesti voi tunnistaa nopeasti mahdollisen syyn. Varsinaisen syyn hoito voi sen sijaan olla vaikeampaa erilaisista tekijöistä riippuen. Jos gastriitin taustatekijä on jonkin edellä mainitun aineen liikakäyttö, voi yksinkertaisella elämäntapamuutoksella päästä vaivasta eroon. Jos taas taustalla on esimerkiksi autoimmuunisairaus tai bakteeri, on lääkärin apu tarpeen. Toimivia hoitokeinoja voivat olla antasidit, lääkkeet, B12-vitamiini tai antibiootit.

Gastriitin kanssa pärjäämiseen on onneksi olemassa myös lukuisia erilaisia keinoja, sillä joskus pienikin säätö saattaa tarkoittaa oireiden vakavuuden merkittävää laskua. Jos epäilet kärsiväsi gastriitista, tulee sinun luonnollisesti ottaa aivan ensiksi yhteyttä lääkäriin. Mikäli sairaus on todettu ja diagnoosi saatu, voi aterioiden jakaminen, tarkoituksenmukainen itselääkintä ja erilaiset ravinnelisät tuoda helpotusta.

Jos haluat lukea lisää gastriitista, sen oireista, mahdollisista hoitokeinoista ja siitä, kuinka elää tämän oireyhtymän kanssa, kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kattavaan artikkeliimme.

Neuropaattinen kipu

Neuropaattinen kipu eli hermokipu tai neuralgia on vaikeasti hoidettava kiputyyppi, jolla voi olla suuria elämänlaatua laskevia vaikutuksia. Kehossamme on miljardeja hermosoluja, joten kivun syyn etsiminen vertautuu neulan etsimiseen heinäsuovasta.

Kipu itsessään on varsin yksinkertainen konsepti; jokin aiheuttaa vahinkoa kehollemme ja tuloksena on tuntemamme kipuvaste. Neuropaattinen kipu on kuitenkin toista maata, sillä siinä kutina, turtumus tai tuntohäiriöt johtuvat fyysisten vaurioiden sijaan kipusignaloinnin ja näitä signaaleja välittävien hermosolujen häiriöistä. Tästä syystä neuropaattisen kivun hoito on äärimmäisen haastavaa puuhaa – kipuvasteemme kun on huomattavasti monimutkaisempi toimintoketju, kuin miltä ensivilkaisulla saattaisi vaikuttaa.

Neuropaattisen kivun juurisyy on usein loukkaantuminen, sairaus tai tulehdus. Neuropaattinen kipu ilmestyy vain harvoin sattumanvaraisesti, mutta kun näin tapahtuu, se voidaan luokitella useaan eri kategoriaan. Neuropaattisen kivun kipukokemuksen määrittelyllä voidaan ongelman syy määrittää kipusignaloinnin alle kuuluvaksi. Esimerkiksi paikallinen kipukokemus pään, käden, ylävartalon tai jalan alueella viittaa yleensä yhden hermon vaurioon tietyn hermokeskuksen vaurion sijaan

Neuropaattinen kipu voi ajoittain tuntua ylitsepääsemättömältä, mutta sen kanssa elämiseen on lukuisia erilaisia tekniikoita ja mahdollisia hoitokeinojakin on monenlaisia. Kipu on hienostunut mekanismi, mutta samaa voi sanoa moderneista hoitokeinoista. On kuitenkin syytä muistaa, että kiputuntemus on aina henkilökohtainen ja uniikki, eli erilaisia hoitomuotoja on hyvä olla laajempi kattaus, jotta niiden joukosta voidaan etsiä sellainen, joka soveltuu parhaiten juuri tietyn potilaan tiettyyn kipukokemukseen. Hermoblokkerit, fysioterapia, ravinnelisät, elämäntapamuutokset ja lääkkeet voivat auttaa parantamaan elämänlaatua.

Jos haluat oppia lisää kipuvasteesta, kehomme tavasta käsitellä kipua ja neuropaattisen kivun kanssa elämisestä, kannattaa seuraavaksi laittaa lukuun lukea syväluotaava aihetta käsittelevä artikkelimme.

Fyysinen kipu

Fyysinen kipu saattaa kuulostaa arkisemmalta ongelmalta, mutta se ei tarkoita, että sen oireet olisivat välttämättä helpommin hallittavissa. Fyysisen kivun hoitomuodot voivat itse asiassa vaihdella erittäin paljon, sillä kipukokemukset ovat aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä. Kipukynnyksemme vaihtelee, eivätkä fyysisen kivun tuntemukset koskaan ole yksi yhteen, riippumatta siitä miten samanlaisilta ne voivat vaikuttaa.

Olipa kipu tyypiltään nosiseptiivista (kolhu tai viilto), radikulaarista (paine) tai viskeraalista (sisäelinvaurio) kipua, on fyysisellä kivulla kymmeniä eri muotoja, joista jokaisessa on omat spesifit oireensa, selviytymis- tai sietostrategiansa ja hoitomuotonsa. Onneksi suurin osa fyysisestä kivusta on luonteeltaan akuuttia, eli kiputuntemus häipyy vaurion tai syyn parantuessa

Fyysisen kivun kroonistuminen ei valitettavasti kuitenkaan ole ennenkuulumaton ilmiö, erityisesti jos kyseessä on selkä- tai niskakipu. Euroopassa yksi viidestä aikuisesta kärsii jatkuvasta kivusta. Suurimmassa osassa tapauksia kipu saattaa olla hallittavalla tasolla, mutta se ei valitettavasti tarkoita, etteikö sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia itsetuntoon ja elämänlaatuun.

Jos kärsit akuutista tai kroonisesta kivusta on apukeinoja kuitenkin tarjolla. Erilaisia selviytymisstrategioita kuten mindfulness-meditaatiota, fyysistä harjoittelua, keskusteluapua ja ravinnelisiä on olemassa kymmeniä. Näitä keinoja yhdistelemällä on mahdollista elää täysipainoista elämää myös kroonisen kivun kanssa. Hoitokeinojen suhteen tärkein tekijä on ajallaan saatu ja oikea diagnoosi. Älä siis viivyttele yhteydenottoa lääkäriin kivusta kärsiessäsi. Hyvä idea on myös pitää kipupäiväkirjaa oireiden ja niiden intensiteetin suhteen, sillä tämä voi auttaa syyn etsimisessä.

Lukeaksesi lisää erilaisista kiputyypeistä, kipukokemusten eroista ja parhaista keinoista hallita kroonista kipua kannattaa tutustua aihepiiriä käsittelevään artikkeliimme.

Tuotehaku