Author: Luke Sholl
About the author
A picture of Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Read more.

Miten Tasapainottaa Endokannabinoidijärjestelmäsi

Miten Tasapainottaa Endokannabinoidijärjestelmäsi

On olemassa monia erilaisia tapoja huolehtia kehomme erilaisten systeemien terveydestä. Meditaatio ja riittävä unen määrä auttavat pitämään keskushermoston tasapainossa, riittävä määrä urheilua vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä, terveellinen ruoka ja hyödylliset bakteerit pitävät huolta ruuansulatuselimistön toiminnasta ja niin edelleen.

Näiden tapojen voi hyvin todeta kuuluvan yleistiedon piiriin. Emme kuitenkaan usein ole tietoisia siitä, mitä voimme tehdä kehomme endokannabinoidijärjestelmän hyvinvoinnin hyväksi. Useimmat ihmiset eivät itse asiassa ole välttämättä tietoisia edes tämän fysiologisten toimintojen kannalta tärkeän järjestelmän olemassaolosta.

Jatka lukemista oppiaksesi lisää endokannabinoidijärjestelmän tärkeästä roolista sekä siitä, mitä sinä voit tehdä sen optimaalisen toiminnan eteen.

Mikä endokannabinoidijärjestelmä on?

Endokannabinoidijärjestelmä koostuu ympäri kehoa sijaitsevista reseptoripaikoista. Järjestelmä säätelee monia kehon toimintojamme erilaisten biologisten systeemien kautta, ja auttaa omalta osaltaan homeostaasi, eli optimaalisen biologisen tasapainon ylläpitämistä. Endokannabinoidijärjestelmä ei ole ihmislajin yksinoikeus, vaan se on ollut tärkeässä roolissa erilaisten eliöiden evoluutiossa.

Endokannabinoidijärjestelmä muodostuu kolmesta pääosasta, kannabinoidireseptoreista, endokannabinoideista ja erityisistä entsyymeistä. Kahta pääreseptoria – CB1 ja CB2 – löytyy monenlaisista solutyypeistä kautta koko kehon. Niitä sijaitsee esimerkiksi immuunijärjestelmässä, keskushermostossa, lihaksissa, luustossa, aivoissa ja jopa sydän- ja verenkiertoelimistössä.

Kehon tuottamat endokannabinoidit, erityisesti anandamidi eli AEA ja 2-arakidonyyliglyseroli eli 2-AG, aktivoivat näitä reseptoripaikkoja. Solut tuottavat näitä endokannabinoideja tarpeen mukaan rasvapohjaisista esiasteista. Nämä endokannabinoidit toimivat signaalivälittäjinä ja sitoutuvat reseptoripaikkaan pitkälti samaan tapaan, kuin lukko sopii avaimeen. Molemmat endokannabinoidit ovat tärkeitä mm. oppimisen, unen, luun uudelleen muotoutumisen, kivun signaloinnin ja aivojen ja sydämen hyvinvoinnin kannalta.

Endokannabinoidinen vire

Kuten edeltä voi nähdä, ovat endokannabinoidit elintärkeä osa endokannabinoidijärjestelmää. Niiden avulla keho aktivoi kannabinoidireseptoreja oikeaan aikaan, joka taas auttaa pitämään kehon toiminnot tasapainossa.

Endokannabinoideihin perustuva signalointi vaikuttaisi olevan merkittävässä roolissa ahdistuksessa ja masennuksessa. Endokannabinoidit auttavat myös pitämään luustokudoksia rakentavat ja purkavat toimenpiteet tasapainossa. Niiden oleellisesta roolista johtuen on tärkeää, että keho tuottaa tarvittavan määrän endokannabinoideja. 

Joitakin ongelmia saattaa ilmetä, mikäli keho ei syystä tai toisesta tuota tarvittavia määriä näitä molekyylejä. Tätä tilaa kutsutaan kliiniseksi endokannabinoidipuutosoireyhtymäksi. Tutkijat ovat löytäneet yhteyksiä alhaisten endokannabinoidipitoisuuksien ja fibromyalgian, migreenien ja ärtyneen suolen oireyhtymän tapaisten sairauksien väliltä. 

Samat tutkijat toteavat, että kaikilla ihmisillä on henkilökohtainen endokannabinoidinen vire, joka heijastelee heidän kehonsa AEA ja 2-AG endokannabinoiditasoja. Vireen lasku voi aiheuttaa häiriöitä mielialassa, unenlaadussa, ruoansulatuksessa ja niin edelleen.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että myös liiallinen endokannabinoidinen vire voi olla ongelmallinen. He linkittävät sen mm. ylipainon, metabolisen oireyhtymän ja maksafibroosin kanssa.

Kannabinoidien reseptoritasot

Yksilön kehossa sijaitsevien kannabinoidireseptorien lukumäärällä voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Endokannabinoidireseptorien puutteen aiheuttamat ongelmat voivat olla samantapaisia, kuin itse endokannabinoidien puutostilassa.

Esimerkiksi CB1-reseptoripaikkojen vähäisyys on linkitetty ahdistuneisuuteen. CB2-reseptorien puutteen arvellaan puolestaan vaikuttavan erilaisten tulehdustilojen yleisyyteen. 

Yksilön kehosta löytyvien kannabinoidireseptorien määrän arvellaan olevan genetiikan määrittelemää, mutta ruokavaliolla vaikuttaisi mahdollisesti olevan jonkin verran vaikutusta reseptorien määrään.

Miten Tasapainottaa Endokannabinoidijärjestelmäsi

Miten tasapainottaa endokannabinoidijärjestelmää?

Endokannabinoidijärjestelmän tasapainon edistämisen uskotaan olevan mahdollista tiettyjä ruokia ja molekyylejä nauttimalla. Tämän uskotaan auttavan endokannabinoidisen vireen kanssa ja edistävän reseptorimäärän kasvua.

On syytä huomioida, että nämä tieteelliset tulokset ja teoriat ovat erittäin varhaisen vaiheen tutkimuksesta. Täten endokannabinoidijärjestelmän tasapainottamisen voidaan perustellusti sanoa olevan erittäin tarkkaa puuhaa. Tuleva tutkimus tulee antamaan lisävaloa vireen testaamiseen ja siihen, minkälaisia keinoja käyttäen endokannabinoidijärjestelmän korjailu ja säätely onnistuu.

Tällä hetkellä meillä kuitenkin on jo tietoa siitä, mitä menetelmiä voimme käyttää endokannabinoiditasojen, reseptoritasojen ja reseptorien aktiivisuuden nostamiseen. Jatka lukemista ja opastamme sinua syvemmälle näiden toimenpiteiden maailmaan.

Kannabinoidit

Fotokannabinoidit ovat kasviperäisten kannabinoidien joukko. Niiden nimi johdetaan niiden kyvystä sitoutua kannabinoidireseptoreihin, kiitos niiden endokannabinoideja muistuttavan rakenteen.

Kannabis on erittäin rikas kannabinoidien lähde. THC, CBD, CBN, CBG ja moni muu ovat peräisin kannabiskasveista. Myös muut ruoanlaitossa käytetyt yrtit tuottavat samantapaisia molekyylejä.

Karyofylleeni on ruokakasveista tuttu kannabinoidi ja terpeeni, joka sitoutuu CB2-reseptorille. Myös AEA ja 2-AG sitoutuvat samalla reseptorille, mutta alhainen endokannabinoidinen vire voi vaikuttaa siten, ettei reseptorin aktiivisuustaso ole riittävä. Karyofylleeni voi mahdollisesti tällaisissa tilanteissa auttaa täydentämään matalaa virettä. Karyofylleeniä esiintyy merkittävissä määrin mm. seuraavissa kasveissa:

** aktivoi CB2-receptoreja- https://www.pnas.org/content/105/26/9099.short

• Mustapippuri
Sitruunamelissa
• Neilikat
Humalat
• Rosmariini

Perinteisen lääketieteen tuntemasta auringonhatusta löytyvät alkyyliamidit vaikuttavat toimivan CB2-reseptorin kautta. Nämä molekyylit ovat kasvin tärkeitä rakennusosia, ja niillä vaikuttaisi olevan immunomodulatorisia ominaisuuksia

Käyttäjät voivat saada CBD:tä ruuista ja juomista. Tällöin sen alkuperäinen lähde on useimmiten hamppu. Tämä kannabinoidi ei sitoudu suoraan reseptorille, mutta tutkimukset antavat viitteitä siitä, että CBD voi tilapäisesti parantaa endokannabinoidista virettä lopettamalla tiettyjen entsyymien AEA:ta hajottavan toiminnan. 

Rasvahapot

Keho rakentaa endokannabinoideja omega-3 rasvahappoihin perustuvien edeltäjien pohjalta. Nämä molekyylit muokkautuvat endokannabinoideiksi asiaan erikoistuneen entsymaattisen polun kautta. Syntetisoidut endokannabinoidit voivat auttaa pitämään kurissa esimerkiksi tulehdustiloja.

Koska endokannabinoidien edeltäjät ovat peräisin ravinnosta, on mahdollista että omega-3 pitoisuuksiltaan vaatimaton ruoka voisi johtaa alhaiseen endokannabinoidiseen vireeseen. Korkeita omega-3 -pitoisuuksia löytyy esimerkiksi seuraavista ruoka-aineista:

• Kala
• Osterit
• Katkaravut
• Merilevät
• Chia-siemenet
• Hampunsiemenet
• Saksanpähkinät

Toisaalta jotkut rasvahapot voivat hidastaa endokannabinoidijärjestelmän toimintaa. Esimerkiksi DHA:n nauttiminen voi pienentää yliaktiivisuutta, mahdollisesti alentaa kehon rasvaprosenttia ja pienentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Runsaasti DHA:ta on esimerkiksi seuraavissa ruoka-aineissa:

• Simpukat
• Osterit
• Lohi
• Tonnikala

Aerobinen harjoittelu

Aerobisella harjoittelulla voi olla merkitystä endokannabinoidijärjestelmän palauttamisessa oikeille urille. Tämän tyyppisellä harjoittelulla tarkoitetaan pitkäkestoista matalan intensiteetin liikuntaa kuten hölkkäämistä, pyöräilyä, hiihtoa tai uintia.

Keho tuottaa paljon AEA:ta aerobisen harjoittelun aikana. Tutkijat arvelevat AEA:n olevan mahdollisesti osittain ”Runner’s high:na” tunnetun ilmiön, eli urheilun jälkeen seuraavan euforisen olotilan taustalla.

Aerobisen aktiviteetin aiheuttamat neurokemialliset muutokset saattavat näytellä olennaista osaa endokannabinoiditasapainon ylläpidossa. Evoluution ihmisille tuoma juoksukyky antaa viitteitä tähän suuntaan.

Tuotehaku