Mitä ovat fytokannabinoidit?

Kannabiskasvi tuottaa satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä kannabinoideista terpeeneihin ja flavonoideista lipideihin. Näiden joukkoon kuuluvat myös kenties erikoisin ryhmä eli fytokannabinoidit (phyto = kreikaksi (φυτό) eli "kasvi"). Fytokannabinoideja löytyy kannabiksen lisäksi myös muista kasviryhmistä, mutta näitä molekyylejä esiintyy suurimpina pitoisuuksina juuri kannabiksen suvussa.

Nämä molekyylit rakennetaan kasveissa, toisin kuin ihmiskehosta (endokannabinoidit) tai laboratoriosta (synteettiset kannabinoidit) lähtöisin olevat kannabinoidit. Ryhmän nimi, fytokannabinoidit, juontaa juurensa tästä kasvilähtöisestä alkuperästä. Tässä artikkelissa viittaamme jatkossa fytokannabinoideihin yksinkertaisesti kannabinoideina. Ihmiskunta on hyödyntänyt kannabinoideja tuhansia vuosia erilaisissa käyttötarkoituksissa, kuten esimerkiksi lääkkeenä, henkisen työn apuvälineenä ja päihteenä.

Näin pitkä ja laaja käyttöhistoria alleviivaa kiistatta näiden molekyylien arvoa. Moderni tiede on tutkinut ja testannut useita kannabinoideja etsien niille käyttötarkoituksia lääketieteestä ja teollisuudesta. Vain muutaman vuosikymmenen tutkimustyö on kyennyt eristämään ja nimeämään yli 100 kannabinoidia pelkästään kannabiskasvista.

Esittelyssä kannabinoidit ja endokannabinoidijärjestelmä

Solu-, eläin- ja ihmiskokeilla on kyetty kartoittamaan joitakin kannabinoidien vaikutusmekanismeista ihmiskehossa. Endokannabinoidijärjestelmän löytäminen mahdollisti sen tutkimisen, miten kannabinoidit imitoivat kehon omaa tuotanto olevia säätelymolekyylejä, endokannabinoideja. Tämä tutkimus taas raivasi tietä kannabinoidien vaikutusmekanismien ymmärtämiseen. 

Kiistatta tunnetuin kannabinoidi, THC, on tunnettu sen psykotrooppisesta päihdevaikutuksesta, eli niin kutsusta pilvestä. Tutkijat ovat kuitenkin todenneet tämän ainutlaatuisen kannabinoidin voivan olla avuksi erilaisten terveysongelmien kuten fyysisten kipujen^[1], ärtyneen vatsan ja ruokahaluttomuuden^[2] lievittämisessä ja hoidossa. 

Kannabis sisältää kuitenkin myös joukon kannabinoideja, joilla ei ole psykotrooppisia vaikutuksia. Esimerkiksi CBD omaa joukon kattavia ja laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia kehoon. Tämän potentiaalin takia CBD on noussut viime vuosina äärimmäisen suosituksi ravinnelisäksi kehon homeostaasia, eli biologista tasapainoa tukemaan. 

THC ja CBD muodostavat valtaosan tänä päivänä viljeltävien kannabislajikkeiden kannabinoidiprofiilien kokonaisuudesta. Näiden lisäksi on kuitenkin olemassa alati laajeneva joukko kannabinoideja, jotka ovat väläytelleet potentiaaliaan varhaisen vaiheen tieteellisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi CBG, CBN, CBC, THCV ja CBDV, monen muun ohella, vaikuttaisivat omaavan monenkirjavia vaikutuksia^[3]. 

Kuten jo aiemmin totesimme, ei kannabinoidien esiintyminen kasvikunnassa rajoitu ainoastaan kannabiksen sukuun. Esimerkiksi useista ruoka-aineista kuten mustapippurista, humalasta, sitruunasta, rosmariinista, neilikasta ja sitruunamelissasta löytyvä terpeeni karyofylleeni luetaan kannabinoidien joukkoon, sillä siltä löytyy kyky toimia vuorovaikutuksessa endokannabinoidijärjestelmän CB2-reseptorin kanssa. CB1-reseptorin^[4] kautta vaikuttavia kannabinoideja taas löytyy esimerkiksi Salvia divinorumista, porkkanasta, Uuden-Seelannin maksasammalesta ja niin sanoituksia superruoiksi luettavista macasta ja kavasta.

Miten kasvit tuottavat kannabinoideja?

Kannabinoidit syntyvät kasveissa niin kutsuttuina sekundaarisina metaboliitteina^[5] eli aineenvaihduntatuotteina. Niillä ei ole suoraa vaikutusta kasvin kasvuun, kehitykseen tai lisääntymiseen. Sen sijaan ne auttavat kasvia torjumaan tuholaisia ja kestämään ääriolosuhteita. 

Kannabiskasveissa valtaosa kannabinoideista keskittyy pieniin sientä muistuttaviin rauhasiin, joita kutsutaan trikromeiksi. Nämä läpikuultavat rakenteet tuottavat myös muita aineenvaihduntatuotteita, kuten aromaattisia terpeenejä. Kannabinoideja tuottavia kemiallisia reaktioita kutsutaan kannabinoidien biosynteesiksi^[5]. 

Biosynteesi alkaa koentsyymi A:n ja rasvahappojen yhtymisellä. Tämä aiheuttaa kemiallisten reaktioiden sarjan, joka lopulta johtaa kahden tärkeän kannabinoidin esiasteen, CBGA:n ja CBGVA:n syntymiseen. Tämän jälkeen entsymaattiset reaktiot muuntavat nämä molekyylit useiksi erilaisiksi kannabinoideiksi. Esimerkiksi THCV-syntaasiksi kutsuttu entsyymi muuntaa CBGVA:n ja CBGA:n THCV:ksi. CBDA-syntaasi puolestaan muuntaa nämä samat toiseen muotoon, eli CBDA:ksi.

Kaikki tämä prosessointi tapahtuu visuaalisesti upeissa ja aromeiltaan miellyttävissä kannabiskukinnoissa. Kukkimisen edistyessä trikromit kirnuavat esiin kannabinoideja ja muita metaboliitteja kukinnon pinnalle ilmestyvän tahmean hartsin muodossa. Tätä hartsia jatkojalostetaan sitten alalla toimivien valmistajien toimesta alati kasvavan tuotejoukon jatkoksi öljyistä ja muista uutteista kristalleihin ja kosmetiikkaan.

Yhteenveto kannabinoideista

Kannabinoidit ovat kasvien sekundaarisia metaboliitteja, joita löytyy kannabiksesta ja muutamista muista kasveista. Niiden tarkoitus on pitää kasvia terveenä ulkoisia uhkia vastaan, mutta tieteellinen tutkimus on löytänyt niille käyttötarkoituksia niiden ihmiskeholle tarjoaman terapeuttisen potentiaalin johdosta. Toistaiseksi vain muutamia näistä mielenkiintoisista molekyyleistä tunnetaan tarkemmin. Lisätutkimusta kaivataankin kannabiksen ja muiden kannabinoideja tuottavien kasvien täyden potentiaalin tunnistamiseksi ja ihmiskunnan käyttöön valjastamiseksi.