Author: Luke Sholl
About the author
A picture of Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Read more.

Mitä ovat synteettiset kannabinoidit?

Synteettiset kannabinoidit ovat keinotekoisia laboratoriosta lähtöisin olevia kemikaaleja. Toisin kuin fytokannabinoidit ja endokannabinoidit, ovat synteettiset kannabinoidit keinotekoisia eikä niitä esiinny luonnossa. Nämä kannabinoidit on suunniteltu siten, että ne tähtäävät kehon endokannabinoidijärjestelmän reseptoreihin tarkoituksena tiettyjen vaikutusten tuottaminen.

Mistä synteettisissä kannabinoideissa on kyse

Jotkin synteettiset kannabinoidit hyödyntävät tutkitusti toimivia vaikutusmekanismeja ja matkivat näiltä osin kannabiskasvista ja ihmiskehosta löytyvien kannabinoidien vaikutuksia. Esimerkkinä tällaisista kannabinoideista on dronabinol – Marinol tuotemerkillä rekisteröidyn lääkkeen aktiivinen komponentti – jonka vaikutukset tähtäävät CB1-reseptorille pitkälti samaan tapaan kuin fytokannabinoidi THC.

Nabilone – toinen synteettinen kannabinoidi – matkii myös THC:n vaikutuksia kehoon. Tämä molekyyli sitoutuu CB1-reseptorille ja sitä on käytetty terapeuttisena komponenttina esimerkiksi mahakipujen hoidossa.

Yllä mainitut synteettiset kannabinoidit omaavat terapeuttista potentiaalia, mutta toisten vaikutukset taas ovat paljon vaarallisempia. Kaiken kaikkiaan erilaisia synteettisiä kannabinoideja on syntetisoitu satoja, ja niiden vaikutusten kirjo on laaja. Monissa tapauksissa näiden molekyylien alkuperä voi olla epäilyttävissä pajoissa ja kotilaboratorioissa jakelun tapahtuessa mustan pörssin kautta ”K2” ja ”Spice” tapaisten keksittyjen nimien kautta markkinoituina.

Toisin kuin THC, joka aktivoi kannabinoidireseptoreita vain osittain, voivat jotkut synteettiset kannabinoidit aktivoida nämä reseptorit täysin. Tämä tarkoittaa, että joidenkin tunnettujen kannabinoidien vaikutus reseptoripaikkaan saattaa olla 200 kertaa THC:tä tehokkaampi[1]

Tämänkaltaiset mekanismit voivat aiheuttaa joissain tapauksissa vaarallisia sivuvaikutuksia[2]. Joitakin synteettisiä kannabinoideja pidetään myrkyllisinä, ja niillä on todettu olevan yhteyttä sairaalakäynteihin, ärtyneisyyteen, sekavuuteen, akuuttiin munuaisvaurioon ja vastaaviin epätoivottuihin seurauksiin.

Fytokannabinoidien turvallisuusprofiili on sen sijaan paljon vakuuttavampi ja parempi. Synteettisten kannabinoidien käyttöön liittyy luontaisiin fytokannabinoideihin verrattuna huomattavan paljon epävarmuustekijöitä, myös terapeuttiseen tarkoitukseen hallitusti ja kontrolloidussa ympäristössä käytettynä.

Miten synteettisiä kannabinoideja valmistetaan?

Tiedemiehet valmistavat FDA:n hyväksymiä dronabinolin tapaisia synteettisiä kannabinoideja laboratorioissa. Tämä keinotekoinen THC-molekyyli sekoitetaan valmistuksen jälkeen seesamiöljyyn ja kokonaisuus suljetaan pehmeän geelikapselin sisään.

Valtaosa muista synteettisistä kannabinoideista valmistetaan kuitenkin laittomissa laboratorioissa ja jaellaan laittomien markkinoiden kautta asiakkaille. Näiden kemikaalien syntetisointi sai alkunsa orgaanisen kemian professori John William Huffmanin työstä. Vuodesta 1984 lähtien hän on tiiminsä kanssa syntetisoinut yli 400 synteettistä kannabinoidia työpaikallaan Etelä-Carolinan Clemson Universityssä.

Heidän alkuperäinen tavoitteensa oli valmistaa kemiallisia työkaluja endokannabinoidijärjestelmän tutkimiseen. Kaksi näistä molekyyleistä ilmestyi kuitenkin Saksan laittomille markkinoille 1990-luvun loppupuolella. 

Nämä molekyylit valmistetaan laboratoriossa ja luotetaan asetonipohjaan, josta ne sitten siirretään edelleen ruiskuttamalla erilaisiin kuiviin kasvimateriaaleihin. Tavoitteena tässä on ilmeisesti matkia kuivatun yrttimuotoisen kannabiksen rakennetta.

Huolimattomat valmistuskäytännöt voivat johtaa monenlaisiin virheisiin, joten tuotettujen erien vahvuudessa ja vaarallisuudessa voi olla merkittäviä eroja.

Synteettiset kannabinoidit tulivat jäädäkseen

Erilaisia synteettisiä kannabinoideja on satoja. Jotkut niistä – kuten esimerkiksi dronabinol – palvelevat todettuja ja hyväksyttyjä lääketieteellisiä tai tutkimuksellisia tarkoituksia, kun taas toiset esiintyvät vain väärinkäytettyinä laittomina päihteinä potentiaalisesti vaarallisine sivuvaikutuksineen. Luontaiset kannabinoidit ovat synteettisiin verrattuna turvallisempia, minkä lisäksi tieteellisten tutkimusten tulokset kertovat täyden spektrin kannabisuutteiden olevan todennäköisesti myös tehokkaampia erillään annosteltaviin yksittäisiin molekyyleihin verrattuna.

Lähteet

[1] Castaneto, M. S., Gorelick, D. A., Desrosiers, N. A., Hartman, R. L., Pirard, S., & Huestis, M. A. (2014). Synthetic cannabinoids: Epidemiology, pharmacodynamics, and clinical implications. Drug and Alcohol Dependence, 144, 12–41. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2014.08.005 [Lähde]

[2] Mills, B., Yepes, A., & Nugent, K. (2015). Synthetic Cannabinoids. The American Journal of the Medical Sciences, 350(1), 59–62. https://doi.org/10.1097/maj.0000000000000466 [Lähde]

Lähteet

[1] Castaneto, M. S., Gorelick, D. A., Desrosiers, N. A., Hartman, R. L., Pirard, S., & Huestis, M. A. (2014). Synthetic cannabinoids: Epidemiology, pharmacodynamics, and clinical implications. Drug and Alcohol Dependence, 144, 12–41. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2014.08.005 [Lähde]

[2] Mills, B., Yepes, A., & Nugent, K. (2015). Synthetic Cannabinoids. The American Journal of the Medical Sciences, 350(1), 59–62. https://doi.org/10.1097/maj.0000000000000466 [Lähde]

Tuotehaku