Stressin vaikutukset terveyteesi

Me kaikki kohtaamme stressiä joka päivä, olivatpa kyseessä sitten työhön liittyvät asiat, perhe- tai parisuhteet, tai näiden yhdistelmä. Stressi on täysin normaali, jopa hyödyllinen reaktio tiettyyn pisteeseen asti, mutta krooninen, pitkittynyt stressi voi omata kauaskantoisia vaikutuksia moneen terveytemme osa-alueeseen.

Jatka lukemista ja opi miten stressi vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme, ja miten voit käyttää tätä vaikutusta hyödyksesi.

Miten stressi vaikuttaa mielenterveyteen

Mielenterveyden rooli kasvaa modernin yhteiskuntakehityksen myötä. Se koostuu yksilön psykologisesta, sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista, ja hyvä mielenterveys auttaa meitä keskittymään, vähentämään sairauksien riskiä ja olemaan paras versio itsestämme. Eräs mielenterveyteen merkittävästi vaikuttavista tekijöistä on stressi.

Vaikka se saattaa vetää välillä mielen matalaksi muutaman päivän ajaksi, on akuutti stressi itse asiassa hyödyksi kehollemme ja täysin normaali reaktio epämiellyttäviin tilainteisiin. Kroonistunut stressi onkin sitten toinen juttu, ja sen vaikutus mielenterveyteen on merkittävä.

Miten stressi vaikuttaa aivoihin

Ymmärtääksemme miten stressi vaikuttaa aivoihin, täytyy meidän ensin luoda katsaus taaksepäin aina esihistoriallisiin isovanhempiimme asti. Sapelihammastiikerin silmiin tuijottavalla varhaisella ihmisellä oli tasan kaksi vaihtoehtoa, jäädä ja taistella tai paeta pää kolmantena jalkana. Vaikka tiedämme miten itse valitsisimme, saavat molemmat vaihtoehdot aikaan biologisen ketjureaktion aivoissa.

Vaikeaan tilanteeseen jouduttaessa mielemme aktiivisuustaso räjähtää. Aivojemme tunnepuolta säätelevä mantelitumake lähettää pikaisen signaalin aivojen komentokeskuksena toimivaan hypotalamukseen, ja nämä kaksi osaa koordinoivat yhdessä vasteen stressiin. Useimmiten tämä vaste tulee kehon adrenaliini-, noradrenaliini- ja kortisolitasojen (jälkimmäinen on kehomme primäärinen stressihormoni) nousun muodossa, saaden aikaan keskittymiskyvyn, sykkeen ja verenpaineen nousua.

Tänä päivänä meidän ei kaikeksi onneksi tarvitse huolehtia sapelihammastiikereistä, mutta kehomme reagoi siitä huolimatta stressiin edelleen samalla tavalla. Nämä biologiset reaktiot saattavat olla hyödyllisiä väliaikaisesti, mutta stressihormonien kertyminen voi pitkässä juoksussa verottaa mielenterveyttämme ja vaikuttaa mm. seuraaviin toimintoihin:

• Seurallisuus
• Uusien aivosolujen tuottaminen
• Muisti ja oppimiskyky
• Ajatusten prosessointi

Onko stressillä ja mielenterveyden häiriöillä yhteyttä?

Stressin oireiden laaja-alaisuuden huomioiden ei liene yllättävää, että krooninen stressi linkittyy usein mielenterveyden häiriöihin. Tämä ei tarkoita, että stressi johtaa niihin automaattisesti, mutta masennuksen tai ahdistuksen kehittymisen riski on suuri, erityisesti vakavissa tapauksissa.

Tämä ilmiö toimii myös toiseen suuntaan, sillä mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa stressitasoon. Mielenterveyden ongelmat ovat varsin yleinen laukaiseva stressitekijä. Erityisesti näin on silloin, jos ongelma vaikuttaa yksilön kykyyn pitää yllä terveitä ihmissuhteita. Stressin ja mielenterveysongelmien suhde on siis kiinteä, sillä ne molemmat vaikuttavat osaltaan toistensa vakavuuteen.

Tätä symbioottista suhdetta voi kuitenkin myös hyödyntää. Avun löytäminen krooniseen stressiin saattaa parantaa mielenterveyden häiriöiden tilaa ja toisaalta mielenterveyden parantuminen voi laskea yksilön stressitasoa.

Miten stressi vaikuttaa fyysiseen terveyteen

Stressin vaikutukset alkavat aivoista, mutta yleensä ei kestä kauaakaan, ennen kuin nämä vaikutukset alkavat näkyä myös fyysisessä terveydessä pitkäkestoisina oireita. Tyypillisiin oireisiin kuuluvat esimerkiksi:

• Hengitysvaikeudet
• Huimaus
• Seksuaalinen haluttomuus
• Rintakivut
• Väsymys

Monet näistä oireista kärsivät huomaavat ne heti, mutta stressin vaikutuksia on vaikea nähdä ulospäin, vaikka sisäisesti kehomme käykin taistelua tasapainotilan saavuttamiseksi. Kroonisen stressin aiheuttama kemiallinen sekasorto levittäytyy laajalta erilaisten biologisten järjestelmiemme alueelle ja vaikuttaa mm. ruoansulatus- ja immuunijärjestelmiin sekä keskushermostoon.

Ruoansulatuselimistön ongelmat

Stressillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ruoansulatuselimistön toimintaan. Happojen kertyminen vatsaan, pahoinvointi, ripuli, ummetus, ruokatorven krampit, kaikki näistä oireista voivat johtua kroonisesta stressistä. Pahimmassa tapauksessa stressi voi pahentaa jo olemassa olevien terveysvaivojen kuten vatsahaavan tai ärtyneen suolen oireyhtymän tapaisten ongelmien oireita.

Sydän- ja verisuoniongelmat

Nature Reviews Cardiologyn julkaisemassa katsauksessa^[1] perehdyttiin psykologisen stressin ja sydän- ja verisuonitautien suoriin yhteyksiin useita tieteellisiä lähteitä käyttäen. Tutkimuksen tärkeimpiin huomioihin kuuluivat ”psykologinen stressi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksiin monessa eri vaiheessa” ja ”krooninen stressi työssä ja yksityiselämässä voidaan liittää 40–50 % nousuun sepelvaltimotaudin todennäköisyydessä”.

Immuunijärjestelmän heikkeneminen

Krooninen stressi heikentää immuunijärjestelmän koko toimia tehokkaasti. University of Kentuckyn^[2] julkaisema katsaus totesi ”…tutkimus stressin vaikutuksesta tulehduksiin kliinisissä populaatioissa on osoittanut, että altistus stressille voi nostaa sairastumisen kehittymisen todennäköisyyttä”.

Sukupuolten väliset erot stressivasteeseen

Stressi voi vaikuttaa keneen tahansa milloin tahansa, iästä tai sukupuolesta riippumatta. On samalla kuitenkin tosiasia, että miesten ja naisten välillä on hormonaalisia eroja. Mainitsimme aiemmin kortisolin ja adrenaliinin roolin stressivasteessa, mutta kuvioon liittyy myös kolmas hormoni, oksitosiini.

Oksitosiini on merkittävä tekijä, sillä sen ensisijainen tehtävä on pehmentää muiden stressihormonien vaikutuksia ja auttaa meitä rentoutumaan. Naisilla on tyypillisesti luonnostaan miehiä korkeammat oksitosiinitasot, eli he ovat luonnostaan alttiimpia hoivaamaan ja pyytämään apua ollessaan stressaantuneita. Miehillä taas vaikuttaisi olevan vahvempi pakene tai taistele -reaktio.

Valitettavasti stressi on äärimmäisen monimutkainen reaktio^[3], ja onkin lähes mahdotonta arvottaa reaktiota pelkän sukupuolen syyksi. On tärkeää tietää, että vaikka hormonitasot voivat olla luontaisen stressivasteemme taustalla, ei niiden tulisi estää meitä käyttämästä avuksi toimivaksi todetun stressinhallinnan keinoja.

Voiko CBD olla avuksi stressinhallinnassa?

Stressin laajoista vaikutuksista mieleen ja kehoon ei ole mitään epäselvyyttä. Kun tähän yhdistetään sukupuolten eroista juurensa juontavat erot stressivasteeseen ja erilaiset sosioekonomiset seikat, ei ole lainkaan yllättävää, että stressin kanssa painiminen voi ajoittain tuntua musertavalta. Tutkijat etsivät jatkuvasti uusia keinoja stressin selättämiseen – ja CBD kuuluu tutkittavaan joukkoon.

Tutkimustulokset ovat rohkaisevia, sillä niiden perusteella^[4] CBD näyttäisi voivan tukea kehon sisäsyntyistä pyrkimystä kohti tasapainotilaa. Tämän ilmiön painoarvo kasvaa sitä stressitasomme kasvaessa. Kehon saaminen tasapainoon auttaa normalisoimaan hormonitasot ja rajoittaa kortisolin tapaisten neurokemikaalien vaikutusta.

CBD:n ja stressin välisistä yhteyksistä on vielä paljon opittavaa. Annokseen liittyvät kysymykset, täyden spektrin teho verrattuna isolaatteihin ja annostelureitit ovat kysymysmerkkejä. CBD:n toksisuuden puute tekee siitä kuitenkin varteenotettavan lisän olemassa olevan stressinhallintaan liittyvän keinovalikoiman jatkoksi.

Jos haluat lisätä CBD:n osaksi hyvinvointirutiinejasi, kannattaa tutustua Cibdolin nettikaupan kattavaan valikoimaan. Tarjolla on CBD-voiteita, -kapseleita, -öljyjä, -lisäravinteita ja paljon muuta! Jos taas kaipaat vinkkejä stressinhallintaan tai haluat oppia lisää sen tyypillisistä oireista, löydät CBD-Tietosanakirjastamme kaiken oleellisen aiheesta.