Mitä on humuleeni?

Humuleeni – tunnettu myös nimillä α-humulene tai α-caryophyllene – on tärkeä tekijä kannabiskasvin fytokompeksissa ja vastaa omalta osaltaan kannabiskasvin tunnusomaisesta tuoksusta. Varhaiset humuleenia koskevat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että tällä terpeenillä voisi olla rooli kannabiksen terapeuttisessa potentiaalissa.

Humuleeni on yksi sadoista kannabiksen hartsista löytyvistä kemiallisista komponenteista. Sen rakenne sisältää kolme isopreeniyksikköä, joten määritelmällisesti humuleeni kuuluu seskviterpeenien luokkaan.

Viime aikoina tiedemaailman kiinnostus on kohdistunut terpeeneihin heidän hakiessaan uusia ratkaisuja lääketeollisuuden käyttöön, eikä humuleeni ole poikkeus. Kannabinoidit ovat pääosin vastuussa kannabiksen vaikutuksista, mutta terpeenien arvellaan toimivan synergiassa kannabinoidien kanssa ja omaavan myös omia uniikkeja vaikutuksia.

Aromi

Humuleenin aromi on puinen, multainen ja mausteinen. Molekyylin tuoksu on osa useiden kannabislajikkeiden, ruokayrttien ja perinteisten lääkekasvien aromimaailmaa.

Humuleeni muissa kasveissa

Oletko ikinä avannut IPA-olutta ja aistinut hetken aikaa kannabiksen tuoksun ilmassa? On mahdollista, että tämän hauskan ilmiön taustalla on humuleeni.

Mutta miksi? Humuleenia esiintyy runsain määrin oluen panemisessa käytetyn humalan eteerisissä öljyissä. Mielenkiintoisena huomiona niin humala kuin kannabiskin kuuluvat samaan hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon.

Humala on humalakasvin (Humulus lupulus) kukinto, ja siitä tehtyjen uutteiden humuleenipitoisuus voi nousta jopa 40 %.

Kannabis ja humala eivät kuitenkaan ole ainoita humuleenin lähteitä. Tätä molekyyliä nimittäin löytyy kasveista kaikilta seitsemältä mantereelta, usein vastakappaleensa karyofylleenin kanssa. Näiden kahden terpeenin molekyylirakenne on samanlainen, mutta niiden atomit ovat eri järjestyksessä.

Tutkijat ovat löytäneet korkeita humuleenia pitoisuuksia ilmakehästä tiettyjen kasvilajien lähettyviltä. Tähän listaan kuuluvat mm. männyt, appelsiinipuut, ripsi-iiva, tupakka ja auringonkukka.

Tämä terpeeni muodostaa merkittävän osan myös sagen, Lindera obtusiloban, inkiväärin, kiinalaisen laakeripuun ja vietnamin korianterin eteerisistä öljyistä.

Humuleeni on tärkeässä roolissa näissä kasveissa sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena suojaten niitä tuhohyönteisiä vastaan. Sen toimintamekanismi vaikuttaa erikoiselta, sillä asiaa selvittäneessä tutkimuksessa^[1] humuleenin havaittiin laskevan Välimeren hedelmäkärpäsen lisääntymismenestystä.

Mahdolliset hyödyt

Toistaiseksi humuleenin on havaittu omaavan seuraavia vaikutuksia:

• Tulehduksia ehkäisevä
• Kasvaimia ehkäisevä
• Antibakteerinen

Perehtykäämme seuraavaksi lyhyesti aihetta käsittelevään tutkimustietoon:

Aihetta koskeva tutkimus

Humuleenilla on osoitettu olevan terapeuttisia vaikutuksia eläin- ja solutasonkokeissa. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi vahvistettu ihmisillä kliinisten kokeiden puuttuessa. Tällä hetkellä tutkimustulokset siis kertovat lähinnä vain siitä, millaisia vaikutuksia tulevaisuuden kliinisten kokeiden tutkimukset saattaisivat löytää.

• Tulehduksia ehkäisevä

The European Journal of Pharmacologyssa julkaistu tutkimus^[2] selvitti humuleenin tulehduksia ehkäiseviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa rottien ja kissojen jalkoihin aiheutettiin turvotusta, jota sitten hoidettiin oraalisella terpeeniannoksella.

Humuleenin havaittiin kykenevän pienentämään tulehdusta aiheuttavien molekyylien määrää tasolla, joka oli verrattavissa kaupallisiin tulehduskipulääkkeisiin. Tutkijat totesivat humuleenin ja β-karyofylleenin “voivan mahdollisesti tarjota uusia tärkeitä työkaluja tulehdussairauksien hoitoon ja hallintaan”.

The British Journal of Pharmacologyn julkaisema tutkimus^[3] puolestaan testasi humuleenia kokeellisena hoitona astmaan hiiriä apuna käyttäen. Tämän sairauden oireisiin kuuluu hengityselimistön hyperresponsiivisuus, eosinofiilinen (valkosolujen tyyppi) tulehdus ja kohonnut limaneritys.

Humuleeni osoitti huomattavaa tulehduksia ehkäisevää potentiaalia hengityselimistön tulehdusten hoidossa oraalisesta tai aerosolina annosteltuna. Tutkijat totesivat tämän terpeenin olevan tulosten perusteella lupaava molekyyli astman ja tulehduksiin liittyvien allergioiden hoidossa.

• Kasvaimia ehkäisevä

2003 the Journal of Planta Medicassa julkaistu tutkimus kertoi humuleenin kasvaimia ehkäisevistä ominaisuuksista.

Tutkimuksessa selvitettiin Kanadassa laajalti kasvavan palsamikuusen eteerisiä öljyjä useita erilaisia syöpäsoluja vastaan. Tutkijat totesivat öljyn tehoavan kaikkia tutkittuja solulinjoja vastaan.

Tämän jälkeen tutkijat analysoivat öljyn sisällön kaasukromatografiaa apuna käyttäen, ja onnistuivat tätä kautta toteamaan humuleenin olevan öljyn aktiivinen komponentti näiden vaikutusten taustalla.

Tutkijat huomasivat, että humuleeni tuottaa kasvaimia ehkäisevät vaikutuksena laskemalla solujen glutationitasoja ja nostamalla reaktiivisten happiradikaalien (ROS) tasoja. Reaktiivisten happiradikaalien tiedetään omaavan roolin apoptoosissa^[4] eli luonnollisessa ja kontrolloidussa solukuolemassa.

The Journal of Cancer Cell & Microenvironmentin julkaisemassa jatkotutkimuksessa humuleenirikkaan eteerisen öljyn tehoa testattiin suolistosyövän soluja vastaan. Öljy uutettiin subtrooppisen hedelmän ja perinteisen lääkekasvin Myrica rubran lehdistä.

Tutkijat havaitsivat öljyn vähentävän kasvaimen leviämistä, hillitsevän metastaasia (sekundaarinen kasvu) ja aikaansaavan apoptoosia.

• Antibakteerinen

Humuleenilla vaikuttaisi olevan myös antibakteerisia ominaisuuksia. Phytotherapy Researching^[5] julkaisema tutkimus antoi viitteitä humuleenin kyvystä taistella Staphylococcus aureusta, iho- ja luuinfektioita sekä keuhkokuumetta aiheuttavaa bakteerilajia vastaan.

Tutkimuksessa palsamikuusen öljyä testattiin lukuisia bakteereja vastaan. Tulosten perusteella humuleeni vaikutti toimivan tehokkaasti Staphylococcus aureus -bakteeria vastaan, vaikka se onkin lähinnä sivuroolissa öljyssä pitoisuuksien perusteella.