Author: Luke Sholl
About the author
A picture of Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Read more.

Mitä ovat antosyaanit?

Antosyaanit ovat vesiliukoisia pigmenttejä. Näitä molekyylejä tavataan laajassa valikoimassa erilaisia syötäviä kasveja ja ne ovat osallisia myös joidenkin tyyppisissä kannabislajikkeissa. Ne koostavat suurimman vesiliukoisten pigmenttien ryhmän, sillä tähän päivään mennessä on luonnossa havaittu niitä jo yli 635.

Upean värityksensä lisäksi on antosyaaneilla annettavaa myös terveyshyötyjensä muodossa. Solututkimukset, eläinkokeet ja jopa ihmisillä suoritetut kliiniset kokeet antavat viitteitä siitä, että näistä molekyyleistä voisi olla hyötyä sairauksien ehkäisyssä ja oireiden hallinnassa.

Tutustu alla olevaan oppaaseen selvittääksesi, mistä löytää antosyaaneja sekä mitä tutkimustuloksilla on sanottavaa tästä mielenkiintoisesta kemikaaliperheestä.

Väri

Ollessaan pigmenttejä ovat antosyaanit monissa hedelmissä, vihanneksissa ja yrteissä tavattavien upeiden punaisen, violetin ja sinisen sävyjen takana.

Joka kerta, kun näet tämän värisiä lehtiä, hedelmiä ja marjoja, voit olla varma siitä, että ne sisältävät antosyaaneja.

Nämä molekyylit ovat vastuussa myös violetin sävyisistä kannabiksen kukista. Luit oikein: tämä ei ole Photoshopin tulosta, vaan jotkut lajikkeet sisältävät geenejä, joiden ansiosta niihin kehittyy korkea antosyaanipitoisuus myöhäisessä kukkimisvaiheessa. Antosyaanit voikin lisätä kasvin terveydelle hyödyllisten yhdisteiden pitkään listaan.

Jopa itse sana "antosyaani" viittaa niiden vaikuttavaan ulkonäköön. Sana on peräisin kahdesta kreikankielen sanasta: "ánthos" tarkoittaa kukkaa ja "kyanó" tummansinistä.

Antosyaanit ovat merkittävässä asemassa myös teollisuudessa toimien luonnollisina ruoan väriaineina ja joissain tapauksissa korvaten mahdollisesti haitallisia synteettisiä väriaineita.

Nämä molekyylit eivät kuitenkaan ole olemassa pelkästään ihmissilmää sulostuttaakseen. Ne ovat myös tärkeässä roolissa kasvien itsensä näkökulmasta. Kasvit hyödyntävät vaikuttavia ja miellyttäviä ulkomuotoja houkutellakseen puoleensa eläimiä, jotka pölyttävät niitä. Tämä värikäs strategia johtaa lisääntyneeseen itämismenestykseen.

Tavataan myös seuraavissa:

Jos haluat tietää, mitkä ruoat sisältävät runsaasti antosyaaneja, niin mieti vain mahdollisimman värikkäitä vaihtoehtoja.

Antosyaaneja tavataan huomattavan suurina pitoisuuksina mustavadelmissa, mustaherukoissa, mustikoissa, karhunvatukoissa, punakaalissa, mustissa luumuissa, retiiseissä ja vadelmissa.

Antosyaaneja tapaa myös kaikissa lehtivihanneksissa, juurissa ja viljoissa, jotka ovat väritykseltään mitä tahansa punaisen ja violetinsinisen väliltä.

Tukeva tutkimus

Nykytutkimus antaa viitteitä siitä, että antosyaanit voisivat olla tärkeässä osassa joidenkin sairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa. Fytokemikaalit ovat vaikutuksiltaan seuraavanlaisia:

• Antioksidanttisia
• Anti-inflammatorisia
• Antikarsinogeenisiä
• Mahdollisesti sydän- ja verisuonitauteja ehkäiseviä
• Ylipainon hallintaan osallistuvia

Verrattuna muihin kannabiskasvin osasiin – kannabinoideihin ja terpeeneihin – ovat antosyaanit olleet tiukimman testauksen alaisia. Näihin kuuluvat alkuvaiheen kliiniset kokeet ja ihmisillä suoritetut kliiniset kokeet.

Tutustutaanpa tutkimuksiin hieman tarkemmin.

Antioksidanttiset vaikutukset

Solu- ja eläintutkimukset ovat osoittaneet antosyaanien antioksidanttisen vaikutuksen. Antioksidantit ovat tärkeitä ravinnon molekyylejä, jotka auttavat neutraloimaan vapaita radikaaleja eli epäedullisia molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa soluille, proteiineille ja DNA:lle.

Ajan mittaan voi tämä oksidatiivinen vahinko olla mukana aiheuttamassa sydän- ja verisuonitauteja, tulehdusta, ihon ikääntymistä sekä syöpää.

Agricultural and Food Chemistry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa[1] testattiin kahden antosyaanimolekyylin antioksidanttista aktiivisuutta. Tutkijat huomasivat näiden kemikaalien osoittavan E-vitamiinin vaikutusten kaltaisia antioksidanttisia vaikutuksia.

Ihmissoluilla tehty lisätutkimus osoitti punaviinistä löytyvien antosyaanien kykenevän suojaamaan ihmisen punasoluja[2] oksidatiiviselta stressiltä.

Antosyaanit ovat osoittaneet antioksidanttisia vaikutuksia myös elävissä eläimissä (in vivo). Free Radical Biology and Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa[3] testattiin rottien antioksidanttikapasiteettia. Jyrsijöille syötettiin E-vitamiinitonta ruokavaliota 12 viikon ajan tarkoituksena lisätä niiden alttiutta oksidatiivisille vaurioille.

12 viikon jälkeen syöttivät tutkijat rotille antosyaanipitoista uutetta. Antosyaaniruokavalion huomattiin parantavan plasman antioksidanttikapasiteettia huomattavasti.

Tutkijat päättelivät, että runsaasti antosyaaneja sisältävien ruokien nauttiminen voisi parantaa yleistä antioksidanttitilaa. Mielenkiintoista olisi antosyaanien sisällyttäminen sellaisten ihmisväestöjen ruokavalioihin, jotka normaalisti saavat ravinnostaan vain vähän E-vitamiinia.


Anti-inflammatoriset vaikutukset

Antosyaanit voivat taistella tulehdusta vastaan myös muin keinoin. Ryhmä proteiineja, jotka tunnetaan nimellä syklo-oksygenaasit (COX) ruokkivat tulehdusta muuttamalla rasvahappo arakidonihapon tulehduslipideiksi eli prostaglandiineiksi.

Mielenkiintoista kyllä, saattavat antosyaanit pysäyttää niiden toiminnan ja tämän seurauksena alentaa tulehdustasoja.

Phytomedicine-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa[4] testattiin lukuisten antosyaaniuutteiden vaikutusta syklo-oksygenaasiin. Käyttämällä uutteita, jotka oli valmistettu erityyppisistä kirsikoista, mustikoista, karhunvatukoista, karpaloista, seljanmarjoista, vadelmista ja mansikoista, huomasivat tutkijat näiden kaikkien uutteiden olevan tehokkaita COX-aktiivisuuden ehkäisyssä.

Mansikasta, mustikasta ja vadelmasta valmistetut uutteet olivat tehokkaimpia ja verrattavissa jopa ibuprofeenin tehoon.

Samantapaisessa tutkimuksessa[5] testattiin karhunvatukka-antosyaaniuutetta rottien tulehdusreaktioihin. Vaikuttavaa kyllä, onnistui tämä uute lievittämään tulehduksen täysin.

Antikarsinogeeniset vaikutukset

Suuri tieteellisten tutkimusten arkisto kertoo antosyaanien syöpää ehkäisevistä vaikutuksista. Molekyylit vaikuttavat pystyvän taistelemaan syöpää vastaan monella eri osa-alueella (laboratorio-olosuhteissa). Tähän mennessä ovat tutkijat saaneet selville[6] niiden muun muassa ehkäisevän solumuutoksia ja solujen proliferaatiota sekä saavan aikaan syöpäsolujen apoptoosia.

Syöpäsolujen solusykli on hallitsematon, ja tämä on tekijä, joka erottaa ne terveistä soluista. Normaalit solut jakaantuvat vain tietyn verran kertoja. Jonkin ajan kuluttua ne lakkaavat tuottamasta uusia soluja ja lopulta kuolevat.

Syöpäsolut eivät tästä biologisesta säännöstä piittaa. Ne jatkavat lisääntymistä ilman rajoituksia kehittyen lopulta kasvaimiksi. Todisteet antavat viitteitä siitä, että antosyaanit saattaisivat voida pistää stopin tälle hallitsemattomalle lisääntymiselle.

Nutrition and Cancer -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa[7] saatiin selville, että antosyaanit kykenevät ehkäisemään syöpäsolujen proliferaatiota häiritsemättä normaaleja soluja. Ne vaikuttaisivat saavan tämän vaikutuksen aikaan toimimalla tietyissä signalointikanavissa, jotka mahdollistavat syöpäsolujen lisääntymisen jatkumisen.

Esimerkiksi marja-antosyaanit vaikuttavat kolmessa eri kanavassa[8] (β-kateniini-, Wnt- ja Notch-kanavassa) pysäyttääkseen ihmisten ei-pienisoluisten keuhkosyöpäsolujen kasvun ja proliferaation.

Syöpäsolut väistävät myös tuhoutumisen välttelemällä luonnollista apoptoosiprosessia, joka tunnetaan myös nimellä ohjelmoitu solukuolema. Keho eliminoi onnistuneesti vajaatoimisia soluja apoptoosin kautta, mutta pahalaatuiset syöpäsolut kykenevät välttämään mekanismin.

Mielenkiintoista kyllä, voivat antosyaanit kyetä käynnistämään apoptoosin syöpäsoluissa[9]. Ne saavuttavat tämän ottamalla kohteekseen mitokondriot (solujen voimanpesät) ja niin kutsutun "kuoleman reseptorin".

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy

Tutkimukset osoittavat, että antosyaanien antioksidanttinen vaikutus saattaisi auttaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Erityisesti voisi molekyyliperhe auttaa ehkäisemään valtimoiden kovettumista. Tämä sairaus tunnetaan nimellä ateroskleroosi tai valtimotauti. Jo itsessään vaarallisella sairaudella saattaa olla kuolettavia seurauksia, kuten sydänkohtaus tai aivoverenkiertohäiriö.

Valtimotaudin ydinsyy piilee matalan tiheyden lipoproteiinissa (LDL), niin kutsutussa "pahassa" kolesterolityypissä. Liiallinen LDL:n nauttiminen voi johtaa kalkin kertymiseen valtimon seiniin. Ajan mittaan veren vapaat radikaalit alkavat hapettamaan LDL:ää ja aiheuttavat siten valtimotautia ja sydänsairauksia.

Ravintoantioksidanttien, kuten antosyaanien nauttiminen, saattaa kuitenkin tehostaa seerumin antioksidanttitasoja ja auttaa ehkäisemään LDL:n hapettumista ehkäisten näin sydäntautien kehittymistä.


Ylipainon hallinta

Antosyaanit saattavat olla tärkeässä roolissa myös ylipainon hoitamisessa. Ylipaino on ongelma, josta kärsii noin 13 % maapallon väestöstä. Tilaa luonnehtii epätasapaino energian saannin ja kuluttamisen välillä sekä rasvakudoksen kertyminen.

Antosyaanit saattavat lievittää tiettyjä ylipainon osa-alueita antioksidanttisten ja anti-inflammatoristen vaikutustensa vuoksi sekä auttamalla kehoa hankkiutumaan eroon rasvakudoksesta.

Journal of Agriculture and Food Chemistry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa[10] testattiin puhdistettujen antosyaanien vaikutusta hiiriin, joille syötettiin runsasrasvaista ruokavaliota. Tutkijat huomasivat antosyaaneja saaneiden hiirten keräävän vähemmän massaa ja kehon rasvakudosta kuin muut hiiret. Tutkijat kertoivat, että hiirille mustikoista tai mansikoista peräisin olevien puhdistettujen antosyaanien syöttäminen vähensi ylipainoa.

Useat kokeet ovat osoittaneet antosyaanien vaikutukset ihmisten ylipainoon toisistaan eriävin tuloksin.

Eräässä tutkimuksessa[11] annosteltiin ylipainoisille ja liikalihaville koehenkilöille maha-suolikanavan mikrobiomimodulaattoria (GIMM), joka sisälsi mustikka-antosyaaneja sekä muita ainesosia. Neljän viikon sisällä koki GIMM:ää saanut ryhmä vähäisempää halua syödä lumelääkeryhmään verrattuna.

Eräässä toisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, ettei antosyaania runsaasti sisältävä violetti porkkana aiheuttanut mitään muutoksia kehon painossa, ruokahalussa, kehon tulehdusreaktioissa tai rasva-aineenvaihdunnassa.

Alan tutkijoiden mukaan tarvitaan modernien solu- ja eläintutkimusten kehittelyä, jotta voitaisiin puolestaan laatia tehokkaampia ihmiskokeita.

Turvallisuus ja sivuvaikutukset

Antosyaanit tunnetaan suureksi osin turvallisina yhdisteinä. Eläimet ja ihmiset ovat nauttineet kasviravintoaineita jo vuosituhansien ajan. Negatiivisia vaikutuksia ei[12] olla havaittu antosyaania paljon sisältävien ruokien nauttimisen seurauksena.

Arvioidaan, että Yhdysvaltain kansalaiset nauttivat keskimäärin 12,5 mg antosyaaneja joka päivä. Yhtiöt saavat käyttää niitä ruokien väriaineina monissa maissa ja antosyaaniuutteiden toksisuuden tiedetään olevan hyvin alhainen.

Liikakulutuksen sivuvaikutukset eivät vielä ole tiedossa. Niitä voi kuitenkin ilmetä vain äärimmäisen suurten pitoisuuksien[13] nauttimisesta.

Lähteet

[1] Tsuda, T., Watanabe, M., Ohshima, K., Norinobu, S., Choi, S. W., Kawakishi, S., & Osawa, T. (1994). Antioxidative Activity of the Anthocyanin Pigments Cyanidin 3-O-.beta.-D-Glucoside and Cyanidin. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 42(11), 2407–2410. https://doi.org/10.1021/jf00047a009 [Lähde]

[2] Tedesco, I., Luigi Russo, G., Nazzaro, F., Russo, M., & Palumbo, R. (2001). Antioxidant effect of red wine anthocyanins in normal and catalase-inactive human erythrocytes. The Journal of Nutritional Biochemistry, 12(9), 505–511. https://doi.org/10.1016/s0955-2863(01)00164-4 [Lähde]

[3] Ramirez-Tortosa, C., Andersen, Y. M., Gardner, P. T., Morrice, P. C., Wood, S. G., Duthie, S. J., Collins, A. R., & Duthie, G. G. (2001). Anthocyanin-rich extract decreases indices of lipid peroxidation and DNA damage in vitamin E-depleted rats. Free Radical Biology and Medicine, 31(9), 1033–1037. https://doi.org/10.1016/s0891-5849(01)00618-9 [Lähde]

[4] SEERAM, N. (2001). Cyclooxygenase inhibitory and antioxidant cyanidin glycosides in cherries and berries. Phytomedicine, 8(5), 362–369. https://doi.org/10.1078/0944-7113-00053 [Lähde]

[5] He, J., & Giusti, M. M. (2010). Anthocyanins: Natural Colorants with Health-Promoting Properties. Annual Review of Food Science and Technology, 1(1), 163–187. https://doi.org/10.1146/annurev.food.080708.100754 [Lähde]

[6] Lin, B., Gong, C., & Song, H. (2017). Effects of anthocyanins on the prevention and treatment of cancer. NCBI. Published. https://doi.org/10.1111/bph.13627 [Lähde]

[7] Malik, M., Zhao, C., Schoene, N., Guisti, M. M., Moyer, M. P., & Magnuson, B. A. (2003). Anthocyanin-Rich Extract From Aronia meloncarpa E. Induces a Cell Cycle Block in Colon Cancer but Not Normal Colonic Cells. Nutrition and Cancer, 46(2), 186–196. https://doi.org/10.1207/s15327914nc4602_12 [Lähde]

[8] Kausar, H., Jeyabalan, J., Aqil, F., Chabba, D., Sidana, J., Singh, I. P., & Gupta, R. C. (2012). Berry anthocyanidins synergistically suppress growth and invasive potential of human non-small-cell lung cancer cells. Cancer Letters, 325(1), 54–62. https://doi.org/10.1016/j.canlet.2012.05.029 [Lähde]

[9] Lazze, M. C. (2004). Anthocyanins induce cell cycle perturbations and apoptosis in different human cell lines. Carcinogenesis, 25(8), 1427–1433. https://doi.org/10.1093/carcin/bgh138 [Lähde]

[10] Prior, R. L., Wu, X., Gu, L., Hager, T. J., Hager, A., & Howard, L. R. (2008). Whole Berries versus Berry Anthocyanins: Interactions with Dietary Fat Levels in the C57BL/6J Mouse Model of Obesity. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 56(3), 647–653. https://doi.org/10.1021/jf071993o [Lähde]

[11] Azzini, E., Giacometti, J., & Russo, G. L. (2017). Antiobesity Effects of Anthocyanins in Preclinical and Clinical Studies. Oxidative Medicine and Cellular Longevity, 2017, 1–11. https://doi.org/10.1155/2017/2740364 [Lähde]

[12] Khoo, H. E., Azlan, A., & Tang, S. T. (2017). Anthocyanidins and anthocyanins: colored pigments as food, pharmaceutical ingredients, and the potential health benefits. NCBI. Published. https://doi.org/10.1080/16546628.2017.1361779 [Lähde]

[13] Burton-Freeman, B., Sandhu, A., & Edirisinghe, I. (2016). Anthocyanins. Nutraceuticals, 489–500. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-802147-7.00035-8 [Lähde]

Lähteet

[1] Tsuda, T., Watanabe, M., Ohshima, K., Norinobu, S., Choi, S. W., Kawakishi, S., & Osawa, T. (1994). Antioxidative Activity of the Anthocyanin Pigments Cyanidin 3-O-.beta.-D-Glucoside and Cyanidin. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 42(11), 2407–2410. https://doi.org/10.1021/jf00047a009 [Lähde]

[2] Tedesco, I., Luigi Russo, G., Nazzaro, F., Russo, M., & Palumbo, R. (2001). Antioxidant effect of red wine anthocyanins in normal and catalase-inactive human erythrocytes. The Journal of Nutritional Biochemistry, 12(9), 505–511. https://doi.org/10.1016/s0955-2863(01)00164-4 [Lähde]

[3] Ramirez-Tortosa, C., Andersen, Y. M., Gardner, P. T., Morrice, P. C., Wood, S. G., Duthie, S. J., Collins, A. R., & Duthie, G. G. (2001). Anthocyanin-rich extract decreases indices of lipid peroxidation and DNA damage in vitamin E-depleted rats. Free Radical Biology and Medicine, 31(9), 1033–1037. https://doi.org/10.1016/s0891-5849(01)00618-9 [Lähde]

[4] SEERAM, N. (2001). Cyclooxygenase inhibitory and antioxidant cyanidin glycosides in cherries and berries. Phytomedicine, 8(5), 362–369. https://doi.org/10.1078/0944-7113-00053 [Lähde]

[5] He, J., & Giusti, M. M. (2010). Anthocyanins: Natural Colorants with Health-Promoting Properties. Annual Review of Food Science and Technology, 1(1), 163–187. https://doi.org/10.1146/annurev.food.080708.100754 [Lähde]

[6] Lin, B., Gong, C., & Song, H. (2017). Effects of anthocyanins on the prevention and treatment of cancer. NCBI. Published. https://doi.org/10.1111/bph.13627 [Lähde]

[7] Malik, M., Zhao, C., Schoene, N., Guisti, M. M., Moyer, M. P., & Magnuson, B. A. (2003). Anthocyanin-Rich Extract From Aronia meloncarpa E. Induces a Cell Cycle Block in Colon Cancer but Not Normal Colonic Cells. Nutrition and Cancer, 46(2), 186–196. https://doi.org/10.1207/s15327914nc4602_12 [Lähde]

[8] Kausar, H., Jeyabalan, J., Aqil, F., Chabba, D., Sidana, J., Singh, I. P., & Gupta, R. C. (2012). Berry anthocyanidins synergistically suppress growth and invasive potential of human non-small-cell lung cancer cells. Cancer Letters, 325(1), 54–62. https://doi.org/10.1016/j.canlet.2012.05.029 [Lähde]

[9] Lazze, M. C. (2004). Anthocyanins induce cell cycle perturbations and apoptosis in different human cell lines. Carcinogenesis, 25(8), 1427–1433. https://doi.org/10.1093/carcin/bgh138 [Lähde]

[10] Prior, R. L., Wu, X., Gu, L., Hager, T. J., Hager, A., & Howard, L. R. (2008). Whole Berries versus Berry Anthocyanins: Interactions with Dietary Fat Levels in the C57BL/6J Mouse Model of Obesity. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 56(3), 647–653. https://doi.org/10.1021/jf071993o [Lähde]

[11] Azzini, E., Giacometti, J., & Russo, G. L. (2017). Antiobesity Effects of Anthocyanins in Preclinical and Clinical Studies. Oxidative Medicine and Cellular Longevity, 2017, 1–11. https://doi.org/10.1155/2017/2740364 [Lähde]

[12] Khoo, H. E., Azlan, A., & Tang, S. T. (2017). Anthocyanidins and anthocyanins: colored pigments as food, pharmaceutical ingredients, and the potential health benefits. NCBI. Published. https://doi.org/10.1080/16546628.2017.1361779 [Lähde]

[13] Burton-Freeman, B., Sandhu, A., & Edirisinghe, I. (2016). Anthocyanins. Nutraceuticals, 489–500. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-802147-7.00035-8 [Lähde]

Tuotehaku