7 syytä päiväsajan väsymykseen

Oletko kyllästynyt jatkuvaan väsymykseen? Jatka lukemista oppiaksesi seitsemän syytä, jotka voivat tehdä hereillä ja skarppina pysymisestä taistelua. Niiden tunnistaminen kun on ensi askel kohti ongelman ratkaisua!

Miksi olen aina väsynyt?

Väsymys laskea elämänlaatua merkittävästi, vaikka se voi välillä vaikuttaakin olevan erottamaton osa modernia elämäntapaa. Näin voi tapahtua erityisesti ongelman pitkittyessä. Ilmiö on itse asiassa niin yleinen, että sille on englanniksi jopa oma lyhenteensä: TATT (tired all the time).

Ongelma on, että useat tekijät voivat vaikuttaa unen laatuun, jolloin varsinaisen syyn määrittäminen on suuri haaste. Tästä syystä olemme koonneet tämän listan jatkuvan väsymyksen yleisimmistä syistä. Hahmottelemme niiden vaikutukset ja kerromme miten voit välttää tai ratkoa näitä ongelmia.

1. Unen puute tai sen häiriöt

Unenpuute on tietysti itsestään selvä syy tuntea olonsa väsyneeksi päiväsaikaan, mutta on mahdollista, että koet tai luot häiriöitä sitä tajuamatta. Valitettavasti jopa pienimmätkin häiriöt kehon unirytmiin voivat saada olon sumuiseksi ja vetämättömäksi.

Uni jakautuu tyypillisesti neljään jaksoon (N1, N2, syvä uni ja REM) ja koko syklin kesto on tyypillisesti 90 minuutin ja 3 tunnin välillä. Avainasemaan nousee mahdollisimman monen syvän unen syklin toistaminen, sillä tämän vaiheen aikana kehon palautumisteho on huipussaan. Haasteena on se, ettei syklin eri vaiheita voi ohittaa, eli keho tarvitsee kokonaisia syklejä, yksi toisensa jälkeen.

Tästä syystä säännöllinen ja riittävä uni on ratkaisevan tärkeää. Nukkumalla vähemmän kuin 6–9 tuntia vuorokaudessa saatat nimittäin tiedostamattasi luoda unihäiriöitä, sillä keho ei saa alle riittävästi palautumiseen vaadittavia täysiä syklejä.

2. Huonot syömä- ja juomatavat

Ruokaan ja juomaan liittyvät valintamme vaikuttavat merkittävällä tavalla unemme laatuun. Vaikutusta väsyneeseen valveajan oloon ei ole ainoastaan viimeisillä ennen nukkumaanmenoa nautituilla elintarvikkeilla, vaan huomiota tulee kiinnittää kaikkeen päivän aikana nautittuun ravintoon.

Esimerkiksi säännöllinen korkean kofeiinipitoisuuden juomien nauttiminen puolen päivän jälkeen voi aiheuttaa merkittäviä unihäiriöitä. Joidenkin kohdalla kofeiinin täysi poistuminen elimistöstä voi kestää jopa 10 tuntia.

Toisaalta on myös mahdollista, ettei ruokaa tai juomaa nautita riittävästi. Aterioiden jättäminen väliin laskee energiatasoa ja nälkä voi vaikeuttaa unensaantia. Jos riittävien tasapainoisten aterioiden syöminen päivän aikana on haasteellista, voi ravinnelisien käytöllä täydentää puutteellisia hivenaine- ja vitamiinivarastoja.

3. Stressi

Stressi muuttaa merkittävästi kehomme toiminnan prioriteetteja, joka voi olla hyödyksi sosiaalisten aktiviteettien painaessa päälle tai työhön liittyvien aikarajojen puristuksessa. Keho ja mieli eivät kuitenkaan kestä jatkuvaa stressiä, eli tilanteen kroonistuessa päänsärkyjen, lihasjännityksen, väsymyksen ja pahoinvoinnin tapaiset stressivasteet saattavat nousta esiin.

Valitettavasti stressiin ei ole nopeaa ja helppoa ratkaisukeinoa, sillä ilmiö on uniikki kaikille siitä kärsiville. Tapaukset, stressin oireet tai sen hoitokeinot vaihtelevat aina tapauskohtaisesti. Kaikeksi onneksi kuitenkin pienetkin muutokset päivittäisiin rutiineihin voivat kuitenkin auttaa lievittämään stressiä tai sen oireita antaen näin mahdollisuuden etsiä toimivia apukeinoja omin voimin ja kokemuspohjaisesti.

Jos epäilet stressin estävän riittävän levon saamista, voit lähteä ratkaisemaan ongelmaa esimerkiksi seuraavien pienten askelten avulla:

• Puhelimen sulkeminen illalla
• Vapaan illan varaaminen sosiaalisista tapahtumista
• Tuntemuksien ja olon kirjaaminen ylös päiväkirjaan
• Mindfulness-harjoitteet
• Sosiaalisen median käytön rajoittaminen

4. Masennus

Masennus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko elämään ja se voi oireilla mm. ärtyneisyytenä, ruokahalun muutoksina, äärimmäisenä väsymyksenä tai jatkuvana alakulona. Masennuksen dramaattiset vaikutukset ajatteluumme ja oloomme pitävät huolen siitä, että masennus on johtava jatkuvan väsymyksen taustasyy.

Masennus vaikuttaa valitettavasti myös kehomme kykyyn tuottaa aivojen välittäjäainetta serotoniinia. Serotoniini on paitsi oleellinen osa REM-univaihetta, mutta myös unihormoni melatoniinin esiaste.

Riippumatta spesifisen skenaarion yksityiskohdista, on hyvä uutinen se, että masennuksen hoitoon on olemassa laaja valikoima erilaisia keinoja. Pienetkin muutokset elämäntapaan tai lääkitykseen voivat auttaa palauttamaan unenlaadun raiteilleen.

5. Diabetes

Pelkästään Iso-Britanniassa^[1] on neljä miljoonaa diabeteksesta kärsivää potilasta. Kyseinen sairaus estää kehoa tuottamasta riittävää määrää insuliinia. Insuliini on hormoni, jonka avulla kehomme voi absorboida glukoosia, joka on olennainen energianlähde soluillemme. Glukoosin kertyminen verenkiertoon solujen sijaan aiheuttaa lukemattoman määrän oireita, joita voivat olla vaikkapa väsymys, virtsausvaikeudet ja jatkuva jano.

1 tyypin diabetes usein geneettisten syiden tai infektion aiheuttama, mutta tyypin 2 diabetes voi kehittyä pelkästään elämäntapaan liittyvien valintojen ja tekijöiden seurauksena. Valitettavasti 2 tyypin diabeteksen diagnoosien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Hyvä uutinen on se, että sen kehittyminen on kuitenkin ehkäistävissä ruokavalioon ja elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla. Avainasemassa tästä näkökulmasta on rajoittaa runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja valita niiden sijaan prosessoimattomia ruoka-aineita säännöllisellä liikunnalla höystettynä.

6. Anemia

Normaalioloissa punaiset verisolut kuljettavat happea kaikkialle kehon kudoksiin, mutta anemiasta kärsivien kohdalla tämä toiminta häiriintyy. Tästä puutostilasta kärsivien kohdalla kehon punasolujen määrä vähenee, joka saa yksilön olon väsyneeksi ja vetämättömäksi – aneemiseksi. Vakavammissa tapauksissa oireisiin voi lisäksi kuulua rintakipuja, hapen puutetta ja sydämen rytmin epäsäännöllisyyttä.

Anemian diagnosoimisen haaste on, että sen oireet alkavat erittäin lievinä. Väsymykseen voi olla kymmeniä erilaisia syitä, joten anemian mahdollisuutta ei välttämättä osata lähteä tutkimaan suoraan. Paras lähestymistapa on lähteä korjaamaan omaan elämäntapaan liittyviä mahdollisia ongelmakohtia etupainotteisesti ennen anemiadiagnoosiin ryntäämistä. Jos ruokavalio on hyvä, rutiineihin kuuluu säännöllinen liikunta ja unirytmi on kunnossa, voi lääketieteen ammattilaisen konsultoiminen olla hyvä idea.

7. Vähän liikuntaa sisältävä elämäntapa

Joku saattaa luulla, että päiväsaikaan tapahtuva vähäinen fyysinen aktiviteetti auttaa energiatason kanssa. Vähäiset liikkeet kuluttavat vähän energiaa, jolloin sitä on jäljellä, kun tilanne sitä vaatii. Tutkimustiedon^[2] mukaan tällaiset ajatukset eivät pidä paikkaansa. Sen sijaan suositeltujen fyysisen aktiviteetin minimivaatimusten alittaminen voi saada olon väsyneemmäksi kuin liikuntaa harrastamalla.

Ajatuksen teoreettinen tausta pohjaa kehon tapaan käyttää happea ravinteiden muuttamiseen energiaksi. Säännöllisesti liikkuvilla kehon happitasot ovat korkeampia kuin passiivista elämää viettävillä, eli keho voi tuottaa helpommin tarvitsemansa energian.

Kyseessä on siis käytä tai menetä -skenaario. Jos huomaat olevasi jatkuvasti väsynyt vähäisestä fyysisestä rasituksesta huolimatta, voi reipas 30 minuutin kävelylenkki tai kevyt liikunta auttaa korjaamaan olotilan.

Oletko valmis virkistämään päivittäisi rutiinejasi ja taistelemaan päälle painavaa väsymystä vastaan? Selaa Cibdol verkkokaupan kattavaa valikoimaa, josta löydät öljyt, kapselit ja muut ravinnelisät hyvinvointiasi tukemaan. Kokoamme CBD-tietosanakirja puolestaan kertoo lisää unesta ja unihygieniasta ja auttaa tarvittavan tietopohjan kasaamisessa.