Narkolepsia: oireet, aiheuttajat ja hoitomuodot

Narkolepsia aiheuttaa suunnattomasti häiriöitä arkielämään. Sitä sairastavan on vaikea työskennellä ja sairaus aiheuttaa valtavaa rasitusta siitä kärsivälle sekä hänen läheisilleen. Jatka lukemista selvittääksesi, millainen sairaus narkolepsia on ja kuinka tätä kroonista uneen liittyvää sairautta voidaan hoitaa.

Mikä narkolepsia on?

Narkolepsia^[1] on harvinainen, krooninen neurologinen sairaus, joka saa siitä kärsivät nukahtamaan tai tuntemaan olonsa väsyneeksi täysin hallitsemattomasti. Aivojen kyvyttömyys hallita sen uni-valverytmiään saa ne siirtymään REM-vaiheeseen toistuvasti ja ilman ennakkovaroitusta. Tämän seurauksena sairastuneen elämänlaatu kärsii huomattavasti. Se estää heitä usein työskentelemästä, osallistumasta sosiaalisiin tilaisuuksiin tai jopa ajamasta autoa.

Useimmat narkolepsiatapaukset ilmenevät nuoruusiässä, ja uneliaisuuskohtaukset jaotellaan kahteen ryhmään: tyypin 1 ja tyypin 2 narkolepsiaan. 1. tyypin yhteydessä koetaan yleensä lihaskontrollin häviäminen (katapleksia), kun taas 2. tyypin narkolepsiassa sitä ei koeta. Toinen narkolepsiaan liittyvä epätavallinen tekijä on uneliaisuuskohtausten mahdollinen käynnistäjä: tunteet. Voimakkaat tuntemukset, kuten nauru, onni, viha tai turhautuminen voivat kaikki saada aikaan tai pahentaa oireita.

Narkolepsian diagnosointi

Vakavissa tapauksissa narkolepsian tunnistaminen on helppoa, mutta sillä on joitain yhteisiä oireita myös muiden neurologisten sairauksien kanssa. Tästä johtuen lääkärit saattavat suorittaa lisätestejä tai -tutkimuksia. Itse asiassa, yksi ainoista pelkästään narkolepsiassa esiintyvistä oireista on katapleksia, lihasvahvuuden- ja jänteyden äkillinen tahaton menettäminen.

Kaksi usein käytettyä testiä ovat unipolygrafiatutkimus (PSG) ja nukahtamisviivetutkimus (MSLT). PSG-unitutkimuksessa tarkkaillaan aivojen, lihasten ja silmien aktiivisuutta unen aikana, kun taas MSLT tarkastaa, nukahtaako koehenkilö REM-uneen ja jos nukahtaa, kuinka usein.

Valitettavasti narkolepsiaan ei ole parannuskeinoa, pääosin siksi, etteivät lääkärit ja tutkijat tiedä vielä, mikä sairauden aiheuttaa. Lohdullista on kuitenkin se, että elämäntyylimuutokset ja lääkitys voivat auttaa lievittämään oireita – näistä lisää pian.

Narkolepsian oireet

Narkolepsian tunnistetuimmat oireet ovat uneliaisuus ja äkillinen nukahtaminen, mutta sairaus voi vaikuttaa siitä kärsiviin muinkin tavoin, joita ovat muun muassa:

• Katapleksia: Äkillinen lihasvoiman ja -jänteyden menettäminen. Yleensä tämä tapahtuu samaan aikaan unikohtauksen kanssa ja voi vaikuttaa kaikkialla kehossa oleviin, mukaan lukien kasvojen, lihaksiin.

• Unihalvaukset: Näitä kuvaillaan väliaikaiseksi kyvyttömyydeksi liikkua tai puhua ollessaan silti samaan aikaan tietoinen ympäristöstään. Unihalvaukset voivat olla äärimmäisen ikävä narkolepsian oire. Niitä koetaan yleisimmin nukahtamis- tai heräämisvaiheessa ja kohtaukset kestävät tavallisesti useista sekunneista muutamiin minuutteihin.

• Unettomuus: Saattaa vaikuttaa omituiselta, että listaamme unettomuuden yhdeksi narkolepsian oireista. On kuitenkin tärkeää korostaa, että sairaudessa ei ole pelkästään kyse hallitsemattomasta nukahtamisesta. Narkolepsia aiheuttaa perustavanlaatuisen häiriötilan uni-valverytmille, mikä tarkoittaa joillekin vaikeutta nukahtaa yön tullen.

• Hypnagogiset ja hypnopompiset hallusinaatiot: Unihalvauksen tapaan myös narkolepsiaan liittyvät hallusinaatiot koetaan yleensä nukahtaessa tai herätessä. Harhat ovat usein aidon tuntuisia ja hyvin ikäviä.

• Automaattinen toiminta: Narkolepsiasta kärsivät voivat jatkaa arkipäivän toimiaan, vaikka unikohtaus olisikin päällä. Suorituskyky on lähes aina heikentynyt, eikä yksilö kykene muistamaan muutamia viime sekunteja. Automaattista toimintaa tapahtuu yleensä ainoastaan tavanomaisissa aktiviteeteissa, kuten auton ajamisessa, kirjoittamisessa tai ruokaostoksilla ollessa.

Narkolepsian aiheuttajat

Kenties yksi narkolepsian lannistavimmista puolista on ymmärryksen puute mahdollista sairauden aiheuttajista tai käynnistäjistä. Tutkijat ovat havainneet, että lähes kaikissa narkolepsiatapauksissa sen sairastajalla on puutteellinen määrä kehoissamme luonnollisesti esiintyvää hormoni hypokretiiniä. Myös nimellä oreksiini tunnetulla hormonilla on tärkeä tehtävä valppauden, ruokailun, kiihottumisen ja muiden käyttäytymisten säätelyssä.

Vaikka tutkijat ovat huomanneet, että narkolepsiaa sairastavilla on tyypillisesti epätavallisen vähäiset hypokretiinitasot, eivät he tiedä, mikä tämän puutoksen alun perin aiheuttaa. Hypokretiinejä tuottavien neuronien vauriot ovat todennäköisin syy, mutta on silti epäselvää, miksi tämä häiriö ilmenee vain joillain ihmisillä.

Mahdollisiin narkolepsian aiheuttajiin lukeutuvat:

• Hypokretiinejä tuottavien neuronien vauriot (yleensä valtavan psykologisen stressin, sikainfluenssan tai muiden vakavien infektioiden seurausta)
• Autoimmuunisairaudet
• Narkolepsian kulkeminen suvussa
• Aivovauriot.

Kuinka narkolepsiaa hoidetaan

Vaikka tuntemattomasta aiheuttajasta johtuvaa sairautta ei olekaan mahdollista hoitaa, on silti olemassa useita tekoja, jotka sairauden kanssa elävät voivat tehdä parantaakseen elämänlaatuaan. Kunkin hoidon tehokkuus vaihtelee henkilön elämäntyylin ja narkolepsian vakavuuden mukaan, mutta potentiaalisiin hyödyllisiin hoitomuotoihin lukeutuvat:

Stimulantit ja selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet)

Molemmat näistä pyrkivät nujertamaan narkolepsian toissijaisia vaikutuksia. Stimulantit voivat parantaa valppautta päivällä ja voivat jonkin verran auttaa palauttamaan tasapainoista uni-valverytmiä. SSRI-lääkkeet helpottavat narkolepsian mielialaan kohdistuvia vaikutuksia. On yleistä, että narkoleptikot sairastuvat myös masennukseen tai kärsivät ahdistuksesta narkolepsian seurauksena.

Elämäntapamuutokset

Monet narkolepsiaa sairastavat rakentavat päivänsä normaalista poikkeavalla tavalla ehkäistäkseen unikohtauksista seuraavien vahinkojen tai vammojen riskiä. Tähän yleensä kuuluu säännöllisten päiväunien suunnittelu päiväajan väsymyksen aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi, johdonmukaisessa unirytmissä pitäytyminen, kofeiinin välttäminen keskipäivän jälkeen ja rentouttaviin unirutiineihin keskittyminen.

Säännöllisesti liikkuminen on myös yksi suositeltu elämäntapaneuvo, sillä se auttaa ehkäisemään ylipainoa. Narkolepsiaa sairastavien on usein vaikeaa pysytellä terveellisessä painossa, mikä puolestaan johtaa lisäongelmiin.

Voiko CBD:stä olla hyötyä narkolepsian hoidossa?

Samaan tapaan kuin monet olemassa olevat hoitomenetelmät, ei CBD:kään hoida narkolepsiaa suoraan, mutta sillä voi olla vaikutuksia tiettyihin oireisiin tai toissijaisiin vaikutuksiin. Kaikista narkolepsian oireista on CBD:n ja unettomuuden välinen yhteys parhaiten ymmärretty.

Useiden merkittävien yliopistojen kesken tehty tapaustutkimussarja nosti esiin CBD:n vaikutukset uneen ja ahdistukseen^[2]. Vaikka he tunnustivat, että "kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia" tarvitaan yhä, saattavat heidän löydöksensä osoittautua käänteentekeviksi narkolepsiaa sairastavien ja muista uneen liittyvistä häiriöistä kärsivien keskuudessa. Ottaen huomioon yhdisteen myrkyttömyyden sekä yleisesti hyvin siedetyt sivuvaikutukset^[3], vaikuttaa se totisesti houkuttelevalta mahdollisuudelta käytettäväksi yhdessä yllä mainittujen perinteisten hoitomuotojen lisäksi.

Miinuspuoli on CBD:n mahdollinen yhteisvaikutus lääkityksen, mukaan lukien SSRI-lääkkeiden ja stimulanttien kanssa. Kannabidioli voi häiritä näiden lääkkeiden puoliintumisaikoja, joten niiden käyttäjien täytyy keskustella mahdollisista vuorovaikutuksista lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Heidän tapauskohtaisten neuvojensa avulla on mahdollista taistella narkolepsian haastavaa olemusta vastaan ja jatkaa rakastamiensa asioiden tekemistä.

Mikset tutustuisi Cibdolin luonnollisten unilisäravinteiden valikoimaan vierailemalla unelle omistamassamme osiossa. Tai vieraile CBD-tietosanakirjassa oppiaksesi lisää uneen liittyvistä neurokemikaaleista sekä siitä, miksi uni on niin elintärkeää sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnillemme.