Emme toimita osoitteeseesi!
Maasi laeista ja säännöksistä johtuen emme voi toimittaa nykyiseen sijaintiisi. Jos sinulla on kysyttävää, ota meihin yhteyttäMe autamme
Onko sinulla kysyttävää tuotteistamme tai sisällöstämme? Ota meihin yhteyttä.Search
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact us contact usYou have to add to cart at least 0 bottles or any program to make checkout.
We don't ship to your address!
Due to your country law and regulations, we are not permitted to send to your current location. If you have any questions please contact usWe are here to help you
We are here for you. If you have any question please contact usSearch
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact usWe don't ship to your address!
Due to your country law and regulations, we are not permitted to send to your current location. If you have any questions please contact usWe are here to help you
We are here for you. If you have any question please contact usSearch
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact usSisällysluettelo:
Vitamiinit ja hivenaineet ovat keskeisessä osassa hyvinvointirutiineja ja D-vitamiini usein toiminnan keskiössä. Mutta mitkä itse asiassa ovatkaan D-vitamiinin hyödyt ja mikä tekee siitä ainutlaatuisen muihin vitamiineihin verrattuna? Jatka lukemista ja kerromme kaiken oleellisen aiheesta.
Kalsiferoli, joka tunnetaan yleisemmin D-vitamiinina, on rasvaliukoinen molekyyli, joka tukee kymmeniä biologisia prosesseja kehossa.[1] Ensivilkaisulta se saattaa vaikuttaa vain yhdeltä vitamiinilta monien lisäravinteena käytettävien joukossa, mutta D-vitamiini omaa itse asiassa useita ainutlaatuisia ominaisuuksia ja näyttelee tärkeää roolia henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa.
Vitamiinit ovat määritelmällisesti aineita, joita keho ei kykene yksin tuottamaan. D-vitamiini eroaa muista vitamiineista, sillä se ei teknisesti ottaen ole vitamiini, vaan esihormoni eli hormonin esiaste, jota iho tuottaa altistuessaan auringonvalolle. Synnynnäinen kyky tuottaa D-vitamiinia yhdistettynä rasvaista kalaa, punaista lihaa ja vitamiineilla rikastettuja muroja sisältävään ruokavalioon on yleensä riittävästi takaamaan riittävän D-vitamiinin saannin.
Kaikkien ei kuitenkaan ole mahdollista ylläpitää riittäviä D-vitamiinitasoja luontaisin keinoin, jolloin lopputuloksena voi pahimmassa tapauksessa olla riisitaudin, kehityshäiriöiden tai osteoporoosin tapaisia ongelmia.
D-vitamiini kerää paljon huomiota, mutta mitkä tekijät ovat tämän huomion taustalla? Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on sen keskeinen rooli kehon kyvyssä vastaanottaa kalsiumia ja muita hivenaineita. Kalsiumin imeytymistä vatsassa edistämällä D-vitamiini tukee luuston kehitystä, uusiutumista ja mineralisaatiota.
D-vitamiinin rooli ei kuitenkaan jää tähän. Tämä esihormoni tukee nimittäin myös seuraavia toimintoja:
• Immuunijärjestelmä
• Lihasten toiminta
• Normaali solujakautuminen
• Vahvat hampaat
Perehdymme pian tarkemmin D-vitamiinia koskevaan tutkimustietoon, mutta otetaan ensin tarkasteluun hyviä D-vitamiinin lähteitä. Näin opimme kuinka ylläpitää tämän tärkeän esihormonin taso terveellisenä.
Mainitsimme jo, että D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Tämä reitti on myös normaalioloissa tärkein D-vitamiinin lähde, joka tuottaa valtaosan tarvitsemastamme varannosta.
Auringosta peräisin olevan D-vitamiinin hyödyntämisessä on kuitenkin muutama ongelma. Sen nimittäin pitää olla suoraa ja suodattamatonta. Lasi-ikkuna suodattaa pois tuotannon laukaisevan UVB-säteilyn, jolloin toimistotyössä, varastoissa tai kaupoissa työskentelevät menettävät mahdollisuuden hyödyntää tätä ilmiötä. Riittävän D-vitamiinin saanti auringon kautta on luonnollisesti haaste myös talviaikaan auringonvalon ollessa vähissä sekä laadun että määrän puolesta.
Onneksi auringonvalo ei kuitenkaan ole ainoa kalsiferolin lähde. Monet ruoka-aineet nimittäin sisältävät luonnostaan merkittäviä määriä D-vitamiinia. Rasvaiset kalat kuten lohi, taimen ja sardiinit kuuluvat parhaisiin tunnettuihin lähteisiin, mutta merkittäviä määriä saa myös D-vitamiinilla terästettyä maitoa tai muroja nauttimalla. Pieniä määriä löytyy munankeltuaisesta, juustoista ja valkoisista sienistä.
Varsinaisten ruoka-aineiden ohella vitamiineja voi nauttia tietysti myös ravintolisinä esimerkiksi kalanmaksaöljyn tai monivitamiinien muodossa.
Ennen kuin lähdemme perehtymään D-vitamiinin tutkimuksilla todennettuja hyötyjä, täytyy meidän kuitenkin selvittää pikaisesti D2-vitamiinin (ergokalsiferoli) ja D3-vitamiinin (kolekalsiferoli) erot ja yhdistävät tekijät. Ensin mainittu on yleensä peräisin vitamiineilla terästetyistä ruoka-aineista ja kasvikunnasta, kun taas jälkimmäistä saadaan yleensä eläinperäisistä ruoista. Mielenkiintoisena yksityiskohtana näiden molempien kemiallinen rakenne on samanlainen alkuperän eroista huolimatta.
Yleisellä tasolla puhuttaessa molemmat D-vitamiinit ovat hyväksi, mutta hyötyjen maksimoiseksi kannattaa keskittyä D3-vitamiiniin. Tutkimustiedon perusteella nimittäin näyttää siltä, että se on parempi vaihtoehto nostamaan kalsidiolin eli D-vitamiinin aineenvaihduntatuotteet tasoja. Lisäksi D3-vitamiinilisien ajan myötä tapahtuva hajoaminen vaikuttaisi olevan hitaampaa.[2],[3]
Nyt kun tiedämme mistä D-vitamiini tulee ja mitkä ravinnelisät ovat tehokkaampia, on aika perehtyä sen hyvinvointihyötyihin. Aihetta koskevaa tutkimustietoa on tarjolla runsaasti.
Endotextin julkaisema otsikolla “Kalsium- ja fosfaattihomeostaasi” tutkimusartikkeli korosti D-vitamiinin roolia luuston ja hampaiden terveyden ylläpidossa. Artikkelissa todetaan, että ilman riittäviä D-vitamiinitasoja kehon on vaikeaa ottaa vastaan riittävää määrää näitä hivenaineita, erityisesti lasten ja vanhusten tapauksessa[4].
Lapsilla D-vitamiinin puutos voi johtaa riisitautiin, ja vanhuksilla puolestaan uhkana ovat luukato – osteoporoosi – ja luun tiheyden väheneminen – osteopenia[5].
Vuonna 2018 julkaistu tutkimusartikkeli näytti yhteyden D-vitamiinin ja sisäsyntyisen ja hankitun immuunijärjestelmän välillä. Tämä johti tutkijat päättelemään, että prohormoni D-vitamiini voi näytellä roolia kehon puolustusjärjestelmän ylläpidossa. Tutkijat totesivat kuitenkin, että laajempi näyttö aiheen suhteen puuttuu[6].
Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että ”D-vitamiini on ilman epäilystä osa monimutkaista kokonaisuutta, joka määrittää immuunireaktion”. Sen tehon arvioimiseksi ”olisi tärkeää, että ikääntyvien aikuisten ja lasten D-vitamiinin seerumitasot pidetään optimaalisella tasolla”.
University of Kentuckyn vuonna 2021 julkaisema tutkimus analysoi yhteyttä D-vitamiinin ja luuston sekä lihasten terveyden välillä[7]. D-vitamiinin havaittiin niin in vitro – kuin ihmiskokeissakin “edistävän lihasten uusiutumista ja parantavan mitokondriollista terveyttä”.
Tutkijat kuitenkin huomauttivat myös tässä tapauksessa, että ilmiön taustalla olevien mekanismien selvittäminen vaatii vielä paljon työtä. Tähän lukeutuu mm. D-vitamiinin (D2, D3) eri analogien erojen selvittäminen.
D-vitamiinin puutostilalla tarkoitetaan jatkuvasti alhaisia D-vitamiinitasoja. Tästä ongelmasta arvioidaan kärsivän jopa 50 % globaalista populaatiosta[8]. Liian alhainen D-vitamiinitaso altistaa siitä kärsivän monille terveyttä heikentäville ongelmille. Silmälläpidettäviä oireita ovat esimerkiksi:
• Väsymys
• Lihas- tai luukivut
• Mielialanongelmat
• Rasitusmurtumat
• Suun kuivuminen
• Ruokahalu puute
Kaikeksi onneksi suurin osa D-vitamiinin puutokseen liittyvistä ongelmista ovat sidoksissa elämäntapaan. Tämä tarkoittaa, että pienilläkin muutoksilla voi saada aikaan edistystä. Riskitekijöitä D-vitamiinin puutoksen suhteen ovat:
• Vähänliikkuva elämäntyyli
• Tumma ihonväri
• Ylipaino
• Vähäinen ulkoilu
• Vähäinen auringonvalo (maantieteelliset syyt tai saasteet)
• Pelkkä rintaruokinta vauvoilla
Jos epäilet kärsiväsi D-vitamiinin puutostilasta, on asia syytä nostaa esiin oman lääkärisi kanssa. D-vitamiinin suositellut määrät riippuvat mm. iästä ja sukupuolesta, joten riittävästä saannista on syytä varmistua[9].
Yhdysvaltain terveysvirasto NIH suosittaa seuraavia määriä:
• 0-12 kuukauden ikäiset vauvat 400 IU (10 μg)
• 1–18-vuotiaat lapset 600 IU (15 μg)
• 19–70-vuotitaat aikuiset 600 IU (15 μg)
• Yli 70-vuotiaat aikuiset 800 IU (20 μg)
Paras D-vitamiinin lähde on suora auringonvalo iholle. Sama auringonvalo sisältää myös haitalisia UV-säteitä, joten liiallista altistusta on syytä varoa.
Ellei muita asiaan oleellisesti vaikuttavia tekijöitä ole, on arviolta 5–10 minuutin altistus paljaalle iholle 2–3 kertaa viikossa riittävä määrä.
Syksyllä ja talvella (syys-maaliskuu) monet päätyvät käyttämään D-vitamiinilisiä varastojen täydennyksenä. Tarkka määrä riippuu suuresti yksilökohtaisista ja ympäristötekijöistä, mutta yllä oleva taulukko antaa hyvän pohjan. D-vitamiinilisät kannattaa nauttia ruokailun yhteydessä molekyylin rasvaliukoisuuden takia.
D-vitamiinissa ja sen hyödyissä on vielä paljon tutkimista. Jo nykytiedon valossa on kuitenkin selvää, että terveiden tasojen ylläpitämiseen on monia hyviä syitä hampaiden ja luuston terveydestä lähtien. D-vitamiinin puutostila on yleinen vaiva kaikissa ikäryhmissä, mutta se on useimmiten onneksi ratkaistavissa helposti elämäntapaan liittyvien valintojen, ruokavalion ja lisäravinteiden yhdistelmällä.
Nosta D-vitamiinitasojasi Cibdolin CBD-Vitamiini D3:n avulla. Jos taas haluat lukea lisää vitamiinien ja hivenaineiden terveyshyödyistä, on kokoamamme CBD-Tietosanakirja erinomainen lähde.
[1] NHS choices. https://www.nhs.uk/conditions/vitamins-and-minerals/vitamin-d/. Published 2020. Accessed February 2, 2022. [Lähde]
[2] Tripkovic L;Lambert H;Hart K;Smith CP;Bucca G;Penson S;Chope G;Hyppönen E;Berry J;Vieth R;Lanham-New S; L. Comparison of vitamin D2 and vitamin D3 supplementation in raising serum 25-hydroxyvitamin D status: A systematic review and meta-analysis. The American journal of clinical nutrition. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22552031/.Julkaistu 2012. Accessed February 2, 2022. [Lähde]
[3] R; HLAV. The case against Ergocalciferol (vitamin D2) as a vitamin supplement. The American journal of clinical nutrition. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17023693/. Julkaistu 2006. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[4] Shaker JL. Calcium and phosphate homeostasis. Endotext [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK279023/. Julkaistu 19.1.2018. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[5] Gani LU, How CH. Pill series. vitamin D deficiency. Singapore medical journal. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC4545131/. Julkaistu elokuussa 2015. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[6] Gruber-Bzura BM. Vitamin D and influenza-prevention or therapy? International journal of molecular sciences. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC6121423/. Julkaistu 16.8.2018. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[7] Latham CM, Brightwell CR, Keeble AR, et al. Vitamin D promotes skeletal muscle regeneration and mitochondrial health. Frontiers. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2021.660498/full. Julkaistu 14.4.2021. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[8] Nair R, Maseeh A. Vitamin D: The "Sunshine" vitamin. Journal of pharmacology & pharmacotherapeutics. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC3356951/. Julkaistu huhtikuussa 2012. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[9] Office of dietary supplements - vitamin D. NIH Office of Dietary Supplements. https://ods.od.nih.gov/factsheets/VitaminD-Consumer/. Julkaistu 2021. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[1] NHS choices. https://www.nhs.uk/conditions/vitamins-and-minerals/vitamin-d/. Published 2020. Accessed February 2, 2022. [Lähde]
[2] Tripkovic L;Lambert H;Hart K;Smith CP;Bucca G;Penson S;Chope G;Hyppönen E;Berry J;Vieth R;Lanham-New S; L. Comparison of vitamin D2 and vitamin D3 supplementation in raising serum 25-hydroxyvitamin D status: A systematic review and meta-analysis. The American journal of clinical nutrition. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22552031/.Julkaistu 2012. Accessed February 2, 2022. [Lähde]
[3] R; HLAV. The case against Ergocalciferol (vitamin D2) as a vitamin supplement. The American journal of clinical nutrition. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17023693/. Julkaistu 2006. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[4] Shaker JL. Calcium and phosphate homeostasis. Endotext [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK279023/. Julkaistu 19.1.2018. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[5] Gani LU, How CH. Pill series. vitamin D deficiency. Singapore medical journal. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC4545131/. Julkaistu elokuussa 2015. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[6] Gruber-Bzura BM. Vitamin D and influenza-prevention or therapy? International journal of molecular sciences. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC6121423/. Julkaistu 16.8.2018. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[7] Latham CM, Brightwell CR, Keeble AR, et al. Vitamin D promotes skeletal muscle regeneration and mitochondrial health. Frontiers. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2021.660498/full. Julkaistu 14.4.2021. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[8] Nair R, Maseeh A. Vitamin D: The "Sunshine" vitamin. Journal of pharmacology & pharmacotherapeutics. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC3356951/. Julkaistu huhtikuussa 2012. Luettu 2.2.2022. [Lähde]
[9] Office of dietary supplements - vitamin D. NIH Office of Dietary Supplements. https://ods.od.nih.gov/factsheets/VitaminD-Consumer/. Julkaistu 2021. Luettu 2.2.2022. [Lähde]