Author: Luke Sholl
About the author
A picture of Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Read more.

Kaikki oleellinen unettomuudesta

Unettomuudesta kärsii arviolta 30 % aikuisista, mikä tekee siitä maailman yleisimmän unihäiriön. Mutta mikä unettomuutta aiheuttaa ja mikä tärkeintä, mitä ongelman helpottamiseksi on tehtävissä? Jatka lukemista selvittääksesi.

Mitä unettomuus on?

Unettomuus on laajalle levinnyt unihäiriö, joka horjuttaa kehon luonnollista uni-valvesykliä. Tapaukset voivat olla akuutteja tai kroonisia ja vaivasta kärsii arviolta 30 % ihmisistä maailmanlaajuisesti (joidenkin arvioiden mukaan jopa 50–60 %). Yleisimmin vaivasta kärsivät vanhukset ja naiset[1]. Vaikka lähes jokainen kokee jonkin tyyppistä lievää unettomuutta elämänsä aikana, tarvitaan unettomuuden lääketieteellistä diagnoosia varten yleensä seuraavien kriteerien täyttyminen:

• Vaikeuksia nukkua vähintään kolmena yönä viikossa (kolmen kuukauden ajan tai kauemmin).
• Unettomuusvaikeudet, jotka aiheuttavat merkittäviä häiriöitä henkiselle tai fyysiselle hyvinvoinnille.

Vaikka unettomuus on yleinen vaiva ja vaikuttaa lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen, liittyy siihen myös positiivinen puoli: useimmat tapaukset ratkeavat pienillä elämäntyylimuutoksilla. Pian käymme läpi, mitä nämä muutokset ovat, mutta tutustutaan ennen sitä eri unettomuustyyppeihin ja niiden oireisiin.

Mitä unettomuuden oireita on olemassa?

Kaikki unettomuuteen liittyvät oireet kuuluvat yleensä jompaankumpaan aiemmin mainitsemistamme kategorioista: akuuttiin tai krooniseen. Lyhytaikainen unettomuus on lyhyt häiriintyneen unen aikajakso, joka on tyypillisesti seurausta merkittävistä elämäntapahtumista tai huomattavista elämäntyylimuutoksista. Krooniset tapaukset puolestaan kestävät kuukausia pysyen riesana jopa silloin, kun elämässä ei ole meneillään mitään mullistavaa.

Unettomuuden ensisijaisiin oireisiin lukeutuvat:

• Vaikeudet nukahtaa tai pysyä unessa
• Herääminen aiottua aiemmin
• Virkistämätön uni tai olonsa tunteminen väsyneeksi jopa täyspitkien yöunien jälkeen.

Kehon uni-valvesyklin häiriöt johtavat usein lukuisiin henkisiin ja fyysisiin ongelmiin, aiheuttaen lisäoireita, kuten:

• Mielialanvaihtelut
• Uupumus / merkittävä päiväajan väsymys
• Lyhyt pinna
• Keskittymisvaikeudet / huono keskittymiskyky
• Huolet tai nukkumiseen liittyvä ahdistuneisuus.

Unettomuustyypit

Unettomuuden määritelmä on melko laaja, joten lääketieteen ammattilaiset luokittelevat tapauksia spesifisten oireiden perusteella saadakseen siitä paremman kuvan:

• Komorbidi unettomuus: Nämä ovat unettomuustapauksia, jotka liittyvät jo olemassa olevaan terveysongelmaan. Esimerkiksi masennuksen oireena on yleistä kokea unettomuutta, mutta myös unettomuus voi itsessään aiheuttaa masennusta.

• Aikaisin aamulla herääminen / nukahtamisvaikeudet: Nämä ovat samankaltaisia unettomuustyyppejä, jotka imenevät unisyklin vastakkaisissa päissä. Aamu-unettomuuteen liittyvät vaikeudet nukahtaa uudelleen tai herääminen paljon aiottua aiemmin. Nukahtamisvaikeuksiin liittyvä unettomuus puolestaan merkitsee vaikeuksia saada unenpäästä kiinni yön alkupuolella.

• Unen ylläpitoon liittyvä unettomuus: Tämä kategoria kuvaa tapauksia, joissa unettomuudesta kärsivät heräilevät pitkin yötä.

Mikä aiheuttaa unettomuutta?

Olemassa olevien terveysongelmien lisäksi unettomuudelle on monia muitakin mahdollisia aiheuttajia. Jotkin niistä saattavat ensisilmäyksellä vaikuttaa mitättömiltä asioilta, mutta jos niitä kokee yö toisensa perään, voi tämä johtaa lopulta unettomuuteen. Mahdollisiin aiheuttajiin lukeutuvat:

• Liiallinen ääni-, lämpötila- tai valoaltistus: Yö toisensa perään koettavat häiriöt voivat helposti saada aikaan unettomuutta. Olipa kyse äänisaasteesta, tunkkaisesta makuuhuoneen ilmasta tai ei-toivotusta valoaltistuksesta, aiheuttavat kaikki kolme häiriötä kehon uni-valvesyklille.

• Alkoholi, kofeiini tai muut stimulantit: Alkoholi voi helpottaa unettomuutta, johon liittyy nukahtamisvaikeuksia edistämällä nopeampaa nukahtamista, mutta hyöty on varsin lyhytikäinen. Tutkimusten mukaan alkoholi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä kolmannen vaiheen unelle sekä REM-unelle, aiheuttaen merkittävää päiväsajan väsymystä[2]. Kofeiini ja muut stimulantit tekevät juuri sen, mitä niiden nimi antaa olettaa: stimuloivat kehoa, kun sen pitäisi rauhoittua yötä varten.

• Vuorotyö tai epäsäännöllinen unirytmi: Keho on biologisten rutiinien ja 24 tunnin syklien (vuorokausirytmien) keskus, joka pyrkii niitä ylläpitämällä tasapainottamaan henkisiä ja fyysisiä tarpeita. Valitettavasti keho ei ole tarpeeksi sopeutuvainen muuttaakseen prosesseja, kuten nukkumista ja ruoansulatusta päivittäisellä tasolla, minkä vuoksi vuorotyö tai epäsäännöllinen unirytmi voi aiheuttaa unettomuutta.

Myötävaikuttaako ikääntyminen unettomuuteen?

Yksinkertainen vastaus on kyllä: unettomuuden riski on suurempi iäkkäillä potilailla[3]. Monimutkaisempi vastaus kuuluu kuitenkin näin: vaikka se on yleisempää vanhuksilla, on se kuitenkin yleensä seurausta kumulatiiviista elämäntyylitekijöistä.

On esimerkiksi luonnollista, että energiatasomme hupenevat vanhemmiten, ja tämä on asia, johon pikaiset päiväunet saattavat usein tuoda ratkaisun. Kun toistuva päivällä nukkuminen kuitenkin yhdistetään sairauteen, kuten nivelrikkoon tai fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen, lisääntyy unettomuuden kehittymisen mahdollisuus merkittävästi.

Vanhempien potilaiden kohdalla unettomuuden hoitamisessa on usein enemmänkin kyse oireiden hallinnasta kaikilla terveyden osa-alueella sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään unihygieniaan liittyviin asioihin.

Kuinka unettomuutta hoidetaan?

Unettomuuden hoidon tulisi aina alkaa potilaan elämäntyylin ja unitottumusten arvioimisesta. Useimmat tapaukset ovat hoidettavissa yksinkertaisilla elämäntyylimuutoksilla, mutta vakavammissa tapauksissa apua voivat tuoda tietyt lääkitykset ja lisäravinteet.

Lääkkeet

Unettomuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä voi ostaa ilman reseptiä tai reseptillä. Ilman reseptiä saataviin lääkkeisiin lukeutuvat antihistamiinit lyhytaikaisena apuna unen edistämiselle, kun taas reseptilääkkeet ovat yleensä estsopiklonin tai tsolpideemin kaltaisia yhdisteitä.

Kaikkien lääkkeiden (reseptivapaiden tai reseptillä saatavien) huono puoli on se, että useimmat aineet aiheuttavat ei-toivottuja sivuvaikutuksia tai eivät sovi käytettäväksi pitkällä aikavälillä. On äärimmäisen tärkeää keskustella seurauksista lääkärin kanssa, jotta hän osaa auttaa sinua päättämään itsellesi parhaan toimintamallin.

Melatoniini

Melatoniinihormoni on ensiarvoisen tärkeä tasapainoisen uni-valverytmin ylläpitämisessä. Vaikka yleensä keho onnistuukin hallitsemaan melatoniinitasojaan, voivat ympäristön vaikutukset, kuten keinotekoinen valo, häiritä sen tuotantoa, mikä voi johtaa nukahtamisvaikeuksiin. Melatoniinilisäravinteiden nauttiminen on lyhyen aikavälin ratkaisu, joka voi tukea kehosi luonnollisia tasoja ja auttaa saamaan unirytmisi takaisin raiteilleen.

Luontaista alkuperää olevat valmisteet

Lohdullista kyllä, on tarjolla lukuisia luonnollisia keinoja, jotka voivat auttaa sinua matkallasi kohti parempilaatuista unta:

• Rohtovirmajuuri: Antiikin kreikkalaisten löytämän rohtovirmajuuren on havaittu vaikuttavan GABA-reseptoreihin, kemialliseen viestintäjärjestelmään, jolla on tärkeä tehtävä unen säätelyssä[4].

• Magnesium: Sveitsin Geneven yliopiston tutkijoiden mukaan tasapainoisia magnesiumtasoja "tarvitaan normaaliin unensäätelyyn"[5]. Tyypillinen magnesiumin saanti vaihtelee miesten ja naisten välillä, mutta useimpien ruokavalioiden kohdalla voisi magnesiumin lisäravinteena nauttiminen olla hyödyksi[6].

• Laventeliöljy: Laventeliöljyä on käytetty jo vuosisatojen ajan ja tarjolla onkin paljon todisteita siitä, jotka osoittavat laventelin olevan tehokas nukkumisen avustaja. Jotkin tutkimukset jopa ehdottavat, että laventeli lisäisi "syvän tai hidasaaltounen prosenttiosuutta miehillä ja naisilla"[7]. Kehomme käyttävät hidasaaltounen vaihetta suorittaakseen suurimman osan palauttavista prosesseistaan.

• CBD/CBN: Mitä uneen tulee, tarjoavat kannabinoidit valikoiman eri vaikutusmahdollisuuksia. CBD vuorovaikuttaa endokannabinoidijärjestelmän kanssa. Tämä on säätelevä järjestelmä, joka on suoraan yhteydessä toimintoihin, kuten mielialaan, ruokahaluun ja uneen. CBN on tuntemattomampi kannabinoidi, mutta sitä tutkitaan jo kattavasti liittyen sen mahdolliseen potentiaaliin vaikuttaa uneemme.

• Kamomilla: Kamomillassa ei ole mielenkiintoisinta sen kirkkaan väriset kukat, vaan kemiallisten yhdisteiden valikoima kukan rakenteissa. Kamomillassa on noin 36 flavonoidia ja 28 terpeeniä ja tutkijat uskovat, että näiden luonnollisten aineiden ainutlaatuinen yhdistelmä edistää kasvin positiivisia vaikutuksia unelle.

Unettomuus ja CBD

Ottaen huomioon CBD:n toksiinittomuuden ja vähäiset mahdolliset haittavaikutukset, käy ainoastaan järkeen, että tutustumme hieman tarkemmin kannabinoidin ja unen ja unettomuuden potentiaaliseen suhteeseen. Saadaksemme kokonaiskuvan tilanteesta, täytyy meidän myös harkita sitä, onko yhdisteellä vaikutusta mielialaan, sillä ahdistus ja muut mielialahäiriöt voivat usein johtaa krooniseen unettomuuteen.

Mitä tutkimustulokset sanovat aiheesta?

Calgaryn, Albertan yliopiston tutkijat tutustuivat kymmeniin unitutkimuksiin tunnistaakseen CBD:n vaikutukset sosiaalisen ahdistuneisuuden häiriöön, unettomuuteen ja epilepsiaan[8]. Tutkimukset näyttävät kulkevan käsi kädessä viimeaikaisemman, CBD:tä ja ahdistuta käsittelevän tapaustutkimuksen kanssa. Tutkijat kuitenkin painottavat aiheeseen liittyvien "kontrolloitujen kliinisten tutkimusten tarvetta"[9].

Vaikka alkuvaiheen raportit viittaavat mielenkiintoisiin löydöksiin, ovat unihäiriöt monimutkaisia terveysongelmia. Harvoin vaikuttamassa on vain yhtä ainoaa tekijää ja mahdollisten hoitomuotojen tulisi auttaa useisiin psykologisiin ja fyysisiin oireisiin.

Kuinka annostella CBD:tä unettomuuden hoitoon

Neuvominen CBD:n annostelussa mihin tahansa tarkoitukseen on monimutkainen asia, sillä olemassa ei ole "ideaalia annosta". Tekijät, kuten sukupuoli, paino, pituus, ikä ja käyttötarkoitus vaikuttavat kaikki siihen, kuinka paljon CBD:tä tarvitset. CBD:n annostelun nyrkkisääntö on: aloita hitaasti ja pienellä annoksella pikku hiljaa sitä lisäten.

CBD ei päihdytä ja vaikuttaa olevan hyvin siedetty ihmisten keskuudessa Maailman terveysjärjestön WHO:n[10] mukaan, joten aloita muutamalla tipalla 2–3 kertaa päivässä nähdäksesi, mitä vaikutuksia huomaat. On myös tärkeää pitäytyä samassa aikataulussa ainakin kahden viikon ajan ennen kuin lisäät tai pienennät annosta tarpeen mukaan.

Vieraile Cibdol-kaupassa tutustuaksesi kattavaan valikoimaan unituotteita, jotka sisältävät monia yllä mainituista luonnollisista apukeinoista. Tai jos haluat lukea lisää unen tärkeydestä mielen ja kehon terveyden kannalta, suuntaa CBD-tietosanakirjaamme oppiaksesi kaiken oleellisen.

Lähteet

[1] Roth T. Insomnia: Definition, prevalence, etiology, and consequences. Journal of clinical sleep medicine : JCSM : official publication of the American Academy of Sleep Medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1978319/. Julkaistu 15. elokuuta 2007. [Lähde]

[2] Colrain IM, Nicholas CL, Baker FC. Alcohol and the sleeping brain. Handbook of clinical neurology. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/pmc/articles/PMC5821259/. Julkaistu vuonna 2014. [Lähde]

[3] Vaz Fragoso CA, Gill TM. Sleep complaints in community-living older persons: A multifactorial geriatric syndrome. Journal of the American Geriatrics Society. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2785709/. Julkaistu marraskuussa 2007. [Lähde]

[4] Bent S, Padula A, Moore D, Patterson M, Mehling W. Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. The American journal of medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4394901/. Julkaistu joulukuussa 2006. [Lähde]

[5] Chollet D;Franken P;Raffin Y;Henrotte JG;Widmer J;Malafosse A;Tafti M; Magnesium involvement in sleep: Genetic and nutritional models. Behavior genetics. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11777170/. Julkaistu vuonna 2001. [Lähde]

[6] Low magnesium levels make vitamin D ineffective. ScienceDaily. https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180226122548.htm. Julkaistu 26. helmikuuta 2018. [Lähde]

[7] Namni G, Lao RP, Kim Hyungsoo. An olfactory stimulus modifies nighttime sleep in young men and women. Taylor & Francis. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/07420520500263276?journalCode=icbi20&. Julkaistu vuonna 2009. [Lähde]

[8] S; ZSP. Cannabidiol in humans-the quest for therapeutic targets. Pharmaceuticals (Basel, Switzerland). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24281562/. Julkaistu vuonna 2012. [Lähde]

[9] S; SSLNLHH. Cannabidiol in anxiety and sleep: A large case series. The Permanente journal. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30624194/. Julkaistu vuonna 2019. [Lähde]

[10] Who | cannabidiol critical review. https://www.who.int/medicines/access/controlled-substances/CannabidiolCriticalReview.pdf. Julkaistu vuonna 2018. [Lähde]

Tuotehaku