Author: Luke Sholl
About the author
A picture of Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Read more.

Mitä Flavanolit Ovat?

Flavanolit ovat flavonoideina tunnetun kemiallisten komponenttien alaryhmä. Flavonoideja löytyy laajasta joukosta eri lajeja ja niillä katsotaan olevan merkitystä[1] näiden ruokaryhmien terveysvaikutusten suhteen. Flavanolien katekiineiksi kutsutun luokan ajatellaan olevan osatekijä useiden suosittujen terveysvaikutuksistaan tunnettujen ruokien ja juomien antioksidanttisissa ja sydän[2]- ja verisuonisairauksilta suojaavissa ominaisuuksissa.

Kasvit syntetisoivat flavanoleja sekundaarisina metaboliitteina. Ne eivät osallistu kasvin suvunjatkamiseen tai kehitykseen, mutta niillä voi olla merkitystä tiettyjen lajien kyvyssä kestää ympäristötekijöiden aiheuttamaa stressiä. Flavanolit todennäköisesti tarjoavat kasveille suojaavia ja antioksidanttisia vaikutuksia[3], vaikkei niiden roolista olekaan nykytutkimuksen perusteella täyttä varmuutta.

Väri

Toisin kuin läheiset sukulaisensa, antosyaanit ja flavanonit, flavanolit ovat täysin värittömiä[4]. Näistä molekyyleistä tehty uute on paksua ja väritöntä nestettä.

Löytyy myös

Mitä Flavanolit Ovat?

Flavanoleja löytyy useista suosituista hedelmistä, ruoista ja juomista. Flavanolit sijaitsevat useimmiten hedelmien ja vihannesten kuoressa ja siemenissä hedelmälihan sijaan.

Flavanoleja voi löytää[5] merkittävissä määrin esimerkiksi hedelmämehuista, hilloista, omenoista avokadoista, viikunoista, mangoista, vadelmista, kaakaosta, kirsikoista, teestä, punaviinistä, valkoviinistä ja portviinistä.

Flavanolien saanti riippuu ruokavaliosta, mutta tutkimusten perusteella Euroopassa päivittäinen saanti on noin 50 mg luokassa.

Tutkimustuloksia

Varhaisessa vaiheessa olevat tutkimukset ovat antaneet viitteitä flavanolien mahdollisista terveyshyödyistä. Ne eivät ole saaneet yhtä suurta huomiota kuin jotkin muut samantapaiset molekyylit, mutta alustavien tutkimusten tulokset ovat lupaavia.

• Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys

Katekiinit, eli tietyn tyyppisillä flavonoideilla on mahdollisesti positiivisia terveysvaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön niiden antioksidanttisten ja tulehdusta ehkäisevien vaikutusten takia.

Pääasiallinen vihreästä teestä löytyvä katekiini, epigallokatekiinigallaatti (EGCG) saattaa alentaa verisuonten tulehduksia[6] rajoittamalla typpioksidin tuotantoa. Pienempi typpioksidin määrää taas saattaa vähentää endoteelista eksosytoosia.

Endoteeliset solut rajaavat verisuonien sisäpintaa. Eksosytoosi tapahtuu, kun näiden solujen granulit sulautuvat plasmakalvoon. Tästä seuraa tulehdusta aiheuttavien proteiinien vapautuminen, joka puolestaan edistää verisuonten tulehduksia. Tämä tila on valtimotaudin esiaste.

Tarkentava tutkimus vahvisti flavanolien typpioksidin kertymistä estävät vaikutukset. The Journal of Hypertensionissa julkaistu tutkimus[7] testasi flavanoli-rikkaan kaakaon vaikutusta terveiden kohdehenkilöiden vasodilataatiossa.

Kaakao – suklaan tärkein osa – omaa luonnostaan korkeat flavanolipitoisuudet sisältäen mm. epikateenia, katekiinia ja prosyaniidin oligomeereja. Tutkijat antoivat koehenkilöille 821 mg kaakaota päivässä. Viisipäiväisen kokeen aikana tutkijat havaitsivat kaakaolla olevan merkittävän ja tasaisen ääreisverenkierron verisuonia laajentavan vaikutuksen. Tästä voidaan päätellä, että runsaasti flavanoleja sisältävä ruoka voisi suojata sepelvaltimotautia ja muita sydänongelmia vastaan.

Mitä Flavanolit Ovat?

• Antioksidanttiset vaikutukset

Vihreästä teestä löytyvät flavanolit voivat auttaa hapettumisesta aiheutuvan stressin torjunnassa niiden antioksidanttisten vaikutusten takia. Happistressin taustalla voi olla lukuisia eri syitä kuten esimerkiksi ilmansaasteet, ruokavalio, tai kemikaalialtistus. Nämä syyt voivat johtaa epätasapainoon vapaiden radikaalien ja kehon neutralisointikyvyn välillä.

Vapaat radikaalit ovat kehon happiaineenvaihdunnan myrkyllisiä sivutuotteita, ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja soluille ja vaikeuttaa lukuisten kroonisten terveysongelmien oireita.

Vihreän teen flavanolit osoittaneet antioksidanttisia ominaisuuksia solutason tutkimuksissa. Antioksidanttien toimintatapa perustuu niiden kykyyn luovuttaa ylimääräinen elektroni vapaille happiradikaalimolekyyleille lopettaen tai hidastaen näin hapettumisesta johtuvia vaurioita. Vihreän teen sisältämät flavanolit, EGCG ja EGC voivat luovuttaa elektronin ilman suurta energiahukkaa. Tämä tekee näiden molekyylien kyvystä taistella happiradikaaleja vastaan paremman kuin esimerkiksi ylistetyllä E-vitamiinilla.

• Neuroprotektio ja kognitiiviset kyvyt

The Journal of Cardiovascular Pharmacologyssa julkaistun tutkimuksen[8] tulosten perusteella flavanoleista voisi olla apua taistelussa kognitiivisia kykyjä heikentäviä sairauksia vastaan. Mekanismin taustalla arvellaan olevan niiden kyvyn lisätä aivojen verenkiertoa.

Ihmisillä tehdyissä kokeissa[9] on havaittu, että viikon kestävä flavanolirikkaan kaakaoannoksen nauttiminen (900 mg päivässä) johti kohonneeseen verenkiertoon aivojen harmaassa osassa ja auttoi parantamaan endoteelista dysfunktiota. Nämä tulokset vihjaavat flavanolien omaavan neuroprotektiivisia ominaisuuksia, sillä esimerkiksi kognitiivisten kykyjen lasku ja dementia vaikuttavat linkittyvän aivojen vähentyneeseen verenkiertoon[10].

Aivojen suojaamisen ohella flavanolit saattavat myös parantaa aivojen toimintaa. Frontiers of Nutritionissa julkaistun katsauksen[11] perusteella kaakaon flavanoleilla vaikuttaisi olevan muistia ja reaktioaikaa parantavia vaikutuksia lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä flavanolien nauttiminen saattaa auttaa tehostamaan aivojen toimintaa.

Turvallisuus ja sivuvaikutukset

Kaakaon flavanolien nauttiminen aina 2000 mg päivittäiseen annokseen jopa 12 viikon ajan vaikuttaisi olevan turvallista terveille ihmisille[12]. Flavanolien lähteet, kaakao ja tee, sisältävät kuitenkin piristäviä molekyylejä kuten kofeiinia. Täten suurten annosten nauttiminen saattaa johtaa negatiivisiin kofeiinista johtuviin sivuvaikutuksiin kuten ahdistukseen, pahoinvointiin, hermostuneisuuteen, unettomuuteen ja kohonneeseen pulssiin.

Lähteet

[1] de Pascual-Teresa, S., Moreno, D. A., & García-Viguera, C. (2010). Flavanols and Anthocyanins in Cardiovascular Health: A Review of Current Evidence. International Journal of Molecular Sciences, 11(4), 1679–1703. https://doi.org/10.3390/ijms11041679 [Lähde]

[2] Higdon, J. V., & Frei, B. (2003). Tea Catechins and Polyphenols: Health Effects, Metabolism, and Antioxidant Functions. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 43(1), 89–143. https://doi.org/10.1080/10408690390826464 [Lähde]

[3] Samanta, A., Das, G., & Das, S. K. (2011, January 1). Roles of flavonoids in Plants. ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/279499208_Roles_of_flavonoids_in_Plants [Lähde]

[4] Das, A. B., Goud, V., & Das, C. (2019). Phenolic Compounds as Functional Ingredients in Beverages. Value-Added Ingredients and Enrichments of Beverages, 285–323. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-816687-1.00009-6 [Lähde]

[5] Hollman, P. C., & Arts, I. C. (2000). Flavonols, flavones and flavanols – nature, occurrence and dietary burden. Wiley Online Library. Published. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/(SICI)1097-0010(20000515)80:7%3C1081::AID-JSFA566%3E3.0.CO;2-G [Lähde]

[6] Lin, Y. L., & Lin, J. K. (1997). Epigallocatechin-3-gallate blocks the induction of nitric oxide synthase by down-regulating lipopolysaccharide-induced activity of transcription factor nuclear factor-kappaB. PubMed. Published. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9281609/ [Lähde]

[7] Fisher, N., Hughes, M., & Gerhard-Herman, M. (2003). Flavanol-rich cocoa induces nitric-oxide-dependent vasodilation in healthy humans. Journal of Hypertension. Published. https://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2003/12000/Flavanol_rich_cocoa_induces_nitric_oxide_dependent.16.aspx [Lähde]

[8] Fisher, N., Sorond, F., & Hollenberg, N. (2006). Cocoa Flavanols and Brain Perfusion. Journal of Cardiovascular Pharmacology. Published. https://journals.lww.com/cardiovascularpharm/Fulltext/2006/06001/Cocoa_Flavanols_and_Brain_Perfusion.17.aspx [Lähde]

[9] Nehlig, A. (2013). The neuroprotective effects of cocoa flavanol and its influence on cognitive performance. NCBI. Published. https://doi.org/10.1111/j.1365-2125.2012.04378.x [Lähde]

[10] Leeuwis, A. E., Smith, L. A., & Melbourne, A. (2018). Cerebral Blood Flow and Cognitive Functioning in a Community-Based, Multi-Ethnic Cohort: The SABRE Study. NCBI. Published. https://doi.org/10.3389/fnagi.2018.00279 [Lähde]

[11] Socci, V., Tempesta, D., Desideri, G., de Gennaro, L., & Ferrara, M. (2017). Enhancing Human Cognition with Cocoa Flavonoids. Frontiers in Nutrition, 4. https://doi.org/10.3389/fnut.2017.00019 [Lähde]

[12] Ottaviani, J. I., Balz, M., Kimball, J., Ensunsa, J. L., Fong, R., Momma, T. Y., Kwik-Uribe, C., Schroeter, H., & Keen, C. L. (2015). Safety and efficacy of cocoa flavanol intake in healthy adults: a randomized, controlled, double-masked trial. The American Journal of Clinical Nutrition, 102(6), 1425–1435. https://doi.org/10.3945/ajcn.115.116178 [Lähde]

Lähteet

[1] de Pascual-Teresa, S., Moreno, D. A., & García-Viguera, C. (2010). Flavanols and Anthocyanins in Cardiovascular Health: A Review of Current Evidence. International Journal of Molecular Sciences, 11(4), 1679–1703. https://doi.org/10.3390/ijms11041679 [Lähde]

[2] Higdon, J. V., & Frei, B. (2003). Tea Catechins and Polyphenols: Health Effects, Metabolism, and Antioxidant Functions. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 43(1), 89–143. https://doi.org/10.1080/10408690390826464 [Lähde]

[3] Samanta, A., Das, G., & Das, S. K. (2011, January 1). Roles of flavonoids in Plants. ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/279499208_Roles_of_flavonoids_in_Plants [Lähde]

[4] Das, A. B., Goud, V., & Das, C. (2019). Phenolic Compounds as Functional Ingredients in Beverages. Value-Added Ingredients and Enrichments of Beverages, 285–323. https://doi.org/10.1016/b978-0-12-816687-1.00009-6 [Lähde]

[5] Hollman, P. C., & Arts, I. C. (2000). Flavonols, flavones and flavanols – nature, occurrence and dietary burden. Wiley Online Library. Published. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/(SICI)1097-0010(20000515)80:7%3C1081::AID-JSFA566%3E3.0.CO;2-G [Lähde]

[6] Lin, Y. L., & Lin, J. K. (1997). Epigallocatechin-3-gallate blocks the induction of nitric oxide synthase by down-regulating lipopolysaccharide-induced activity of transcription factor nuclear factor-kappaB. PubMed. Published. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9281609/ [Lähde]

[7] Fisher, N., Hughes, M., & Gerhard-Herman, M. (2003). Flavanol-rich cocoa induces nitric-oxide-dependent vasodilation in healthy humans. Journal of Hypertension. Published. https://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2003/12000/Flavanol_rich_cocoa_induces_nitric_oxide_dependent.16.aspx [Lähde]

[8] Fisher, N., Sorond, F., & Hollenberg, N. (2006). Cocoa Flavanols and Brain Perfusion. Journal of Cardiovascular Pharmacology. Published. https://journals.lww.com/cardiovascularpharm/Fulltext/2006/06001/Cocoa_Flavanols_and_Brain_Perfusion.17.aspx [Lähde]

[9] Nehlig, A. (2013). The neuroprotective effects of cocoa flavanol and its influence on cognitive performance. NCBI. Published. https://doi.org/10.1111/j.1365-2125.2012.04378.x [Lähde]

[10] Leeuwis, A. E., Smith, L. A., & Melbourne, A. (2018). Cerebral Blood Flow and Cognitive Functioning in a Community-Based, Multi-Ethnic Cohort: The SABRE Study. NCBI. Published. https://doi.org/10.3389/fnagi.2018.00279 [Lähde]

[11] Socci, V., Tempesta, D., Desideri, G., de Gennaro, L., & Ferrara, M. (2017). Enhancing Human Cognition with Cocoa Flavonoids. Frontiers in Nutrition, 4. https://doi.org/10.3389/fnut.2017.00019 [Lähde]

[12] Ottaviani, J. I., Balz, M., Kimball, J., Ensunsa, J. L., Fong, R., Momma, T. Y., Kwik-Uribe, C., Schroeter, H., & Keen, C. L. (2015). Safety and efficacy of cocoa flavanol intake in healthy adults: a randomized, controlled, double-masked trial. The American Journal of Clinical Nutrition, 102(6), 1425–1435. https://doi.org/10.3945/ajcn.115.116178 [Lähde]

Tuotehaku