Kortisoli: Kaikki mitä sinun tulee tietää

Kortisoli on tärkeä hormoni, joka vaikuttaa kehomme stressivasteeseen, aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmäämme. Jatka lukemista ja opi kaikki oleellinen kortisolista sekä sen liian matalien tai korkeiden tasojen aiheuttamista oireista.

Mikä kortisoli on?

Kortisoli on yksi kymmenistä kehon tuottamista hormoneista, joiden tehtävä on säädellä kehomme keskeisiä toimintoja. Sen pääasialliset tehtävät liittyvät tulehdusreaktion säätelyyn, verensokeriin, aineenvaihduntaan ja uni-valvesykliin osana kehomme synnynnäistä pakene tai taistele -reaktiota.[1]

Pakene tai taistele -reaktion ymmärtäminen

Kehomme reagoi koettuun vaaralliseen tai vaikeaan tilanteeseen nostamalla kortisolin tuotantoa, jotta olisimme valmiita toimimaan hyvinvointia uhkaavat vaarat. Tämä haitalliseen tilanteeseen linkittyvä reaktio on täysin normaali ilmiö, eivätkä esi-isämme ja -äitimme olisi luultavasti selviytyneet pitkään elossa ilman sitä.

Kortisolin merkitys on huomattava myös tämän päivän yhteiskunnassa. Meitä eivät uhkaa enää sapelihammastiikerit, mutta hyödynnämme edelleen kehon pakene tai taistele -reaktiota selvitäksemme haasteista, joita voivat olla vaikkapa lähestyvä deadline, sosiaaliset tilanteet, itsensä haastaminen urheilun keinoin ja niin päin pois.

Miten kortisoli toimii

Ennen syväsukellusta epänormaalien kortisolitasojen merkkeihin ja oireisiin on syytä tutustua hieman tämän hormonin toimintamekanismiin – mistä se tulee ja miten keho reagoi piikkaaviin kortisolitasoihin.

• Lisämunuainen, aivolisäke ja hypotalamus, jotka myös HPA-akselina (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli) tunnetaan hallitsee kortisolin tuotantoa ja säätelyä.

Hypotalamus on ensimmäinen reagoija kortisolin puutteeseen. Se lähettää kortikotropiinia vapauttavaa hormonia verenkiertoon. Sen jälkeen aivolisäke havaitsee kortikotropiinitason nousun, johon se reagoi vapauttamalla omaa hormoniaan adrenokortikotropiinia (ACTH) verenkiertoon. Viimeisenä linkkinä toimintaan havahtuu lisämunuainen, joka tulkitsee adrenokortikotropiinin nousun havaitessaan ryhtyy nostamaan kortisolin tuotantoa.

Monimutkainen säätely- ja tuotantomekanismi käy järkeen, kun huomioidaan, että lähes kaikissa kehon soluissa on kortisolin kanssa kommunikoimaan kykeneviä reseptoreita. Tämän järjestelmän haittapuoli taas on se, että monimutkaisempi järjestelmä tarkoittaa useampia potentiaalisesti pieleen meneviä prosesseja. Palaamme näihin tarkemmin alempana.

Mitä kortisoli tekee keholle

Mutta miksi keho näkee kaiken tämän vaivan säädelläkseen kortisolitasoja? Kuten aiemmin kerroimme, on niillä merkittävä vaikutus ajatteluumme, tuntemuksiimme ja toimintaamme stressin alla. Kortisolin vaikutukset kohdistuvat mm. seuraaviin toimintoihin:

• Verenpaine: Kortisoli nostaa verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä vastauksena stressiin.

• Uni-valvesykli: Kortisolin tuotanto nousee luonnostaan aamulla, joka auttaa meitä heräämään. Iltaa kohti mentäessä se puolestaan laskee normaalioloissa.

• Verensokeri (glukoosi): Kortisolin määrän kasvu veressä saa maksan kiihdyttämään toimintaansa glykogeenin muuttamiseksi glukoosiksi.

• Ruoansulatus: Kortisoli tukahduttaa nälkää ja hidastaa ruoansulatusta pysäyttääkseen glukoosin varastoimisprosessin.

• Tulehdukset: Kortisoli auttaa lyhytaikaisesti vähentämään tulehduksia. Pitkittyneellä hormonitason kohoamisella voi kuitenkin olla päinvastaisia vaikutuksia, jotka voivat kroonistaa tulehduksia.

Kaikki nämä reaktiot ovat hyödyllisiä lyhytaikaisina ja ohimenevinä ilmiöinä, sillä ne antavat meille keskittymistä ja energiaa käsillä olevan stressaavan tilanteen ratkaisuun. Kuten arvata saattaa, ei kehomme reaktio pitkittyneesti kohollaan oleviin kortisolitasoihin ole kuitenkaan positiivinen.

Korkean kortisolitason oireet

Aloitetaan liian korkeiden kortisolitasojen oireilla, sillä ne ovat tyypillisimpiä valituksen aiheita. Tämän hormonin olennainen rooli stressivasteessa aiheuttaa sen, että terveysvaivoja aiheuttaa useammin liian suuri kuin liian pieni kortisolin määrä – joskin molemmat voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia.

Korkean kortisolitason oireita ovat mm:

• Nopea painonnousu (yleensä kasvoissa ja keskivartalossa)
• Akne
• Lihasheikkous
• Väsymys
• Ärtyneisyys
• Korkea verenpaine
• Paranemisen hidastumien
Päänsärky
• Herkästi vahingoittuva iho

Kortisolin tehtävä on laittaa kehomme valmiustilaan, joten sen liian korkea määrä asettaa kehon suuren rasituksen alle. Vakavissa tilanteissa lopputuloksena voi kehittyä Cushingin tauti. Kaikeksi onneksi oireyhtymä on harvinainen ja yleensä seurausta olemassa olevista terveysongelmista, erityisesti lisämunuaisissa tai aivolisäkkeessä.

Alhaisen kortisolitason oireet

Kortisolitasoa koskeva huomio keskittyy yleensä korkeisiin kortisoliarvoihin, mutta kuten alla olevasta listasta voi huomata, myös liian matala taso on ihan yhtä ongelmallinen.

Alhaisen kortisolitason oireita ovat:

• Asteittain paheneva lihasheikkous
• Väsymys
• Painonlasku
Alhainen verenpaine
• Ruoansulatuselimistön ongelmat (oksentelu ja ripuli)
• Tummat läikät iholla

Tässäkin tapauksessa oireet voivat pahentua tilan pitkittyessä. Pahimmassa tapauksessa ne voivat kehittyä Addisonin taudiksi. Addisonin taudin hoitomuodot ovat onneksi varsin tehokkaita, sillä on olemassa monia lääkeaineita, jotka voivat matkia kortisolin toimintaa palauttaen kehon tasapainon.

CBD ja kortisoli

CBD:n ja kortisolin välinen suhde on kiehtova, eikä vähiten kannabidiolin antikatabolisten ominaisuuksien takia (termi kuvaa ravinteita, jotka voivat vaikuttaa proteiinien ja lihasmassan hajoamiseen). Yllä olevasta listasta käy ilmi, että kortisolitasojen heittely niin ylös kuin alaskin voivat vaikuttaa suoraan lihasten voimantuottoon, joten mitä tämä tarkoittaa CBD:n suhteen?

Vuonna 1993 brasilialaisessa Universidade de São Paulossa tutkittiin “kannabidiolin (CBD) vaikutuksia plasman prolaktiiniin, kasvuhormoniin ja kortisoliin”.[2] Kahdessa erillisessä kaksoissokkotutkimuksessa havaittiin, että neljän CBD:tä nauttineen vapaaehtoisen kortisolitasot laskivat.

On tietysti selvää, ettei mahdollisen yhteyden olemassaolon perusteella ole syytä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vaatii vielä paljon tutkimusta, ennen kuin ymmärrämme kuinka tämä yhteys voisi olla avuksi liian korkeiden tai matalien kortisolitasojen oireiden hoidossa.

Huomioon täytyy ottaa myös tutkimuksen pieni näytekoko. Kortisoli on keskeinen hormoni, mutta sen säätelyjärjestelmän ja ihmiskehon monimutkaisuus johtavat siihen, että ainut keino saada tieteellisesti päteviä vastauksia on kehittää paljon suurempia ja kattavampia tutkimuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kortisolin ja CBD:n yhteys olisi kiinnostava tutkimussuunta.

Kuinka annostella CBD:tä korkeisiin kortisolitasoihin

Aivan ensin on syytä todeta, että CBD:n ja kortisolin suhteeseen pureutuva tutkimus on alkutekijöissään, eli emme voi sanoa mitään mahdollisesta ideaalitasosta. CBD on joka tapauksessa hyvin siedetty ja vähäisillä raportoiduilla haittavaikutuksilla varustettu molekyyli, kuten mm. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut.[3]

Tämä tarkoittaa sitä, että omakohtaiset kokeilut eri annoksilla on paras tapa varmistua CBD:n mahdollisista hyödyistä hyvinvointitavoitteidesi suhteen. Haasteena taasen on vaikuttavien tekijöiden määrä, sillä sopivaan annokseen vaikuttaa mm. biologinen sukupuoli, kehon koko, paino, aineenvaihdunta ja aiemmat kokemukset CBD:stä.

Monet kokevat ensiaskeleiden CBD:n maailmaan olevan haastavia, joten loimme suoraviivaisen CBD-annostuslaskimen. Sen kysymiin keskeisiin kysymyksiin (yllä oleviin kohtiin liittyen) vastaaminen auttaa hahmottamaan sekä sopivan aloitustason että parhaat tuotteet tähän tarkoitukseen.

Kortisolin merkitys

Kortisoli on kehomme taistele tai pakene -reaktion keskeinen elementti ja siten oleellinen tekijä sen suhteen, miten ajattelemme, tunnemme ja toimimme vaikeissa tilanteissa. Sen vaikutukset ulottuvat käytännössä jokaiselle hyvinvointimme alueelle, joten sen tasojen pitäminen sopivissa rajoissa on tärkeää pitkän ja palkitsevan elämän elämisessä.

Mitä paremmin kykenemme hyväksymään stressin ja kortisolin vaikutukset stressivasteeseemme, sen paremmin voimme hallita sen oireita tasojen liikkuessa ylös tai alas normaalina pidetyistä raameista. CBD:tä ja kortisolia koskeva tutkimus voi auttaa tekemään tästä kannabinoidista liittolaisen tämän asian suhteen tulevaisuudessa. Siihen asti kortisolin ja sen vaikutusten sekä toimintamekanismien tunteminen voivat auttaa merkittävästi tämän tärkeän hormonin vahinkojen minimoimisessa.

Suuntaa ostoksille **Cibdol verkkokauppaan kokeaksesi CBD:n laajat vaikutukset omaan kehoosi. Kattavasta valikoimastamme löydät niin CBD-öljyt, -kapselit, -lisäravinteet kuin muutkin tuotteet hyvinvointitarpeitasi tukemaan. Oppiaksesi lisää tärkeistä hormoneista ja niiden merkityksestä hyvinvointiimme voit suunnata lukemaan kokoamaamme CBD-tietosanakirjaa.

Lähteet

[1] Thau L. Physiology, Cortisol. StatPearls [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538239/. Julkaistu 6.9. 2021. Luettu 14.3.2022. [Lähde]

[2] AC; ZAWGFSM. Effect of cannabidiol on plasma prolactin, growth hormone and cortisol in human volunteers. Brazilian journal of medical and biological research = Revista brasileira de pesquisas medicas e biologicas. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8257923/. Julkaistu 1993. Luettu14.3.2022. [Lähde]

[3] WHO | cannabidiol critical review. https://www.who.int/medicines/access/controlled-substances/CannabidiolCriticalReview.pdf. Julkaistu 2018. Luettu14.3.2022. [Lähde]

Lähteet

[1] Thau L. Physiology, Cortisol. StatPearls [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538239/. Julkaistu 6.9. 2021. Luettu 14.3.2022. [Lähde]

[2] AC; ZAWGFSM. Effect of cannabidiol on plasma prolactin, growth hormone and cortisol in human volunteers. Brazilian journal of medical and biological research = Revista brasileira de pesquisas medicas e biologicas. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8257923/. Julkaistu 1993. Luettu14.3.2022. [Lähde]

[3] WHO | cannabidiol critical review. https://www.who.int/medicines/access/controlled-substances/CannabidiolCriticalReview.pdf. Julkaistu 2018. Luettu14.3.2022. [Lähde]

Tuotehaku