Stressi: Mitä sen oireet ovat ja miten hallita niitä?

Stressi on välttämätön ja tarpeellinenkin osa elämää. Kehollamme on keinoja selviytyä stressistä, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän tarvitsisi tai kannattaisi hyväksyä kroonisen stressin aiheuttamia pitkittyneet vaikutukset. Jatka lukemista oppiaksesi lisää stressistä, sen vaikutuksista kehoon ja keinoista stressin ehkäisyyn ja lievittämiseen.

Mitä stressi on?

Stressi on yleistermi, jolla kuvataan kehomme reaktiota paineeseen. Tämä sisäsyntyinen pakene tai taistele -reaktio on koodattu DNA:hamme. Ilman sitä eivät esi-isämme olisi kyenneet selviytymään päivittäisestä elämästään.

Nykyihmisen ei tarvitse huolehtia sapelihammastiikereistä tai muista saalistajista, mutta näiden tilalle on tullut 24/7 jatkuvat ärsykkeet, pitkät työpäivät, globaalit pandemiat ja muita häiriötekijöitä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki tuntevat stressiä jossain elämänvaiheessa ja että nämä tuntemukset ovat ärsyttäviä, mutta myös ohimeneviä, ainakin useimmiten.

Hyvä uutinen on se, että stressiä ja sen oireita voi hallita ja lievittää, olivatpa keinot sitten luonnonmukaisia menetelmiä tai fyysisiä stressinhallintakeinoja.

Mitkä tekijät aiheuttavat stressiä?

Stressi voi aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita. Stressin syyt vaihtelevat yksilöstä riippuen, mutta on joitakin yleisiä syitä ovat esimerkiksi:

• Talousasiat ja -vaikeudet
• Töiden tiukat aikarajat
• Huoli ystävien, perheen tai omasta terveydestä
• Vanhemmuus
• Persoonallisuuspiirteet (introvertit ja ekstrovertit kokevat stressiä erilaisista asioista)

Stressin syistä ei ole mitään kiveen hakattuja sääntöjä. Tilanne, joka ei aluksi aiheuttanut stressiä voi muuttua stressaavaksi pitkittyessään. Toisaalta taas stressiä aiheuttava ongelma voi ajan myötä muuttua helpommin käsiteltäväksi. Avain ratkaisuun – ja ensimmäinen askel stressinhallintaan – on juurisyyn selvittäminen.

Minkälaiset elämäntilanteet aiheuttavat eniten stressiä?

Stressiä voi usein aiheuttaa elämäntilanteen muuttuminen, kuten esimerkiksi jokin alla mainituista tapahtumista. Valitettavasti käytännössä kaikki joutuvat jossain vaiheessa elämäänsä kohtaamaan stressiä aiheuttavia tilanteita. Tällaisia ovat vaikkapa:

• Avioero tai parisuhteen päättyminen
• Puolison tai perheenjäsenen kuolema
• Vakava sairastuminen tai terveydellinen ongelma

Tällaiset tapahtumat voivat olla erittäin stressaavia ja aiheuttaa kymmeniä erilaisia kognitiivisia tai käytökseen liittyviä oireita. Näiden oireiden hoitamiseksi sinun tulee aivan ensiksi ymmärtää stressin keholliset vaikutukset.

Stressin vaikutukset kehoon

Kehomme omaa työkaluja lyhytaikaisen ja ohimenevän stressin kanssa pärjäämiseen. Lievempi stressi auttaa meitä keskittymään sydämen lyöntitiheyttä nostamalla ja reaktioaikaa parantamalla. Kehomme käyttää näitä keinoja suojatakseen itseään stressaavissa tilanteissa, mutta nämä keinot on tarkoitettu vain väliaikaiseksi avuksi akuutin tilanteen hoitoon.

Lukuisia biologisia järjestelmiämme ei ole suunniteltu ylläpitämään pitkittynyttä stressivastinetta, eli mikäli stressi jatkuu pidempään, alkaa fyysinen ja psyykkinen hyvinvointimme rakoilla. Tämä on se vaihe, jossa laaja kattaus erilaisia mahdollisia oireita alkaa nousta esiin.

Minkälaisia ovat stressin oireet?

Suurin osa stressiin liittyvistä oireista laittaa johonkin näistä neljästä kategoriasta:

• Tunne-elämän oireet
• Fyysiset oireet
• Kognitiiviset oireet
• Käytökseen liittyvät oireet

Mahdolliset oireet vaihtelevat yksilöllisesti stressin vakavuuden, keston ja geneettisten ominaisuuksien mukaan. Oireita voi olla vain yksi tai niitä voi olla lukuisa joukko, ja juuri tämä tekee stressistä haastavan ja monimutkaisen ongelman ratkaistavaksi.

Stressin vaikutukset fyysiseen terveyteen

Pitkittyneissä tapauksissa stressi voi ajan myötä murtaa kehon fyysiset puolustusmekanismit, joka taas saattaa johtaa toimintakykyä heikentäviin oireisiin, kuten esimerkiksi:

• Alhaiseen energiatasoon
• Kipuun, särkyihin tai vatsaongelmiin
• Vapinaan
• Päänsärkyyn
• Immuunijärjestelmän heikkenemiseen
• Unettomuuteen

Stressin vaikutukset mielenterveyteen

Stressin jatkuessa ja jatkuessa se alkaa jossain vaiheessa koetella mielenterveyttämme ja vaikuttaa negatiivisesti tunne-elämään, rationaaliseen ajatteluun ja moneen muuhun asiaan. Tyypillisiä psykologisia oireita ovat muun muassa:

• Vaikeus rentoutua
• Keskittymiskyvyn heikkeneminen
• Alhainen itsetunto
• Päätöksentekokyvyn heikkeneminen
• Muutokset ruokahalussa
• Riippuvuudet
• Hermostuneisuus

Mitä kortisoli on?

Kortisoli on kehoissamme luonnollisesti tuotettava hormoni, jolla on suuri merkitys siinä, kuinka kehomme reagoi stressiin. Vaikka kortisoli tunnetaan parhaiten osallistumisestaan luonnonmukaisen taistele tai pakene -reaktion käynnistämiseen, on tämä hormoni osallisena myös tulehduksen, verenpaineen, uni-valverytmin sekä monien muiden kehomme toimintojen säätelyssä. Itse asiassa, kortisoli on yksi kehomme tärkeimmistä yksittäisistä hormoneista!

Kortisolia säädellään kahdessa osassa kehoa – hypotalamuksessa ja aivolisäkkeessä. Nämä molemmat aivojen osat säätelevät veren kortisolitasoja, ennen kuin signaloivat lisämunuaiselle pitoisuuksien lisäämisestä tai vähentämisestä tarpeen mukaan. Kun kortisoli kulkee kehossamme, vuorovaikuttaa se kortisolireseptoreiden kanssa vaikuttaen ruumiintoimintoihin.

Useimmiten tämä prosessi tapahtuu ilman, että sitä huomaamme, mutta jos kortisolitasot laskevat liian alas tai kohoavat liian korkealle, on tämän vaikutus ajatteluumme ja tuntemuksiimme hyvinkin merkittävä.

Kuinka kortisoli vaikuttaa kehossa

Kortisolin perustavanlaatuinen yhteys stressivasteeseemme antaa sille melkoisen voimakkaan repertuaarin kehon toimintojen säätelyssä. Lyhyesti sanottuna tämä hormoni auttaa:

• tehostamaan energiatasoja
• vähentämään tulehdusta
• hallitsemaan verenpainetta
• lisäämään valppautta

Hormoni voi myös väliaikaisesti keskeyttää toimintoja, jotka eivät ole elintärkeitä (kuten lisääntymis- ja ruoansulatuselimistön toimintoja), jotta keho voisi keskittyä pelkästään vallitsevaan tilanteeseen. Esihistoriallisten esi-isiemme tapauksessa tämä olisi tarkoittanut kaiken saatavilla olevan energian ohjaamista pois ruoansulatusjärjestelmästä ja sen käyttämistä saalistajilta pakenemiseen.

Stressin ja kortisolin välinen yhteys

Nykypäivänä ei petoja karkuun juokseminen ole meille arkipäivää, mutta periaate on yhä sama. Kortisoli ohjaa huomion järjestelmiin, jotka sitä tarvitsevat, stressitekijästä riippuen. Tämä sisäsyntyinen stressivaste on kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Kuten arvata saattaa, ei ihmiskeho selviäisi pitkään, jos ruoansulatusjärjestelmä jäisi toimimattomaan tilaan.

Kroonisen stressin aiheuttama pidentynyt kortisolitason häiriö voi johtaa useisiin toimintakykyä heikentäviin terveysongelmiin, kuten päänsärkyyn, sydänsairauksiin, uniongelmiin ja painonnousuun. Joskus kortisolitasot saattavat jäädä pidemmäksi aikaa liian korkeiksi tai mataliksi, mikä aiheuttaa lisää terveysongelmia.

• Liian alhaiset kortisolitasot voivat tehdä olon jatkuvasti väsyneeksi. Lisäksi verenpaine voi olla alhainen, ruokahalu heiketä ja iho tummentua.

• Liian suuret kortisolitasot voivat johtaa rasvan kertymiseen kasvojen, rinnan ja vatsan alueelle. Lisäksi voi esiintyä lihasheikkoutta ja joissain tapauksissa liian suuret kortisolitasot voivat jopa altistaa diabeteksen puhkeamiselle.

Ovatko stressi ja ahdistus sama asia?

Stressiä ja ahdistusta käsitellään usein synonyymeinä, mutta huolimatta niiden samankaltaisista oireista, on kyseessä kaksi eri asiaa.

• Stressi on usein lyhytkestoista ja vaste konkreettiseen tilanteeseen tai uhkaan
• Ahdistus taas kestää usein pidempään, eikä sille välttämättä löydy yhtä ainoaa selvää syytä

Helpoin tapa tehdä eroa näiden kahden välille on ajatella stressiä reaktiona uhkaan, fyysiseen tai henkiseen, ja ahdistuneisuutta reaktiona stressiin. Molempien oireet ovat samantyyppisiä (kohonnut pulssi, nopeampi hengitys, ripuli tai ummetus). Tästä seuraa se positiivinen asia, että stressin hoitokeinot ja kikat voivat auttaa myös ahdistukseen, joka tekee niistä vahvan työkalun henkisen hyvinvoinnin avuksi.

Stressinhallinta: tapoja ehkäistä ja vähentää stressiä

Stressiä ja sen vaikutuksia ei voi paeta, mutta on olemassa kymmeniä erilaisia opeteltavissa olevia keinoja, joiden avulla stressiä voi lievittää ja hallita. Ongelman ratkaisu piilee niiden tapojen etsimisessä, jotka eivät ainoastaan sovi sinulle, vaan myös elämäntyyliisi ja tarpeisiisi.

[h3]Stressin syiden tunnistaminen[/h3

Stressaavien tekijöiden määrittely on helpommin sanottu kuin tehty. Jos koet vaikeaksi tunnistaa stressitekijöitä, voi stressipäiväkirjan pito olla oiva apu. Kirjaa ylös havainnoimasi mahdolliset stressiä aiheuttavat syyt, minkälaiseksi ne olosi tekevät, miten toimit ja minkälaiset toimenpiteet auttoivat parantamaan oloa

Stressin dokumentointi auttaa sinua tunnistamaan kaavoja ja löytämään stressin lähteitä, mutta työtä ei kannata jättää pelkkään päiväkirjan pitoon. Yhteyksien luominen muihin ja aiheesta keskustelu on mainio tapa kohdata stressi ja oppia toimimaan stressaavissa tilanteissa.

Liikunta ja tasapainoinen ruokavalio

Liikunnan ja tasapainoisen positiiviset vaikutukset tuskin yllättävät ketään, mutta paras tapa ehkäistä stressiä on pitää huoli siitä, että kehosi on parhaassa mahdollisessa kunnossa. Tämä ei tarkoita, että sinun täytyy juosta 3000 metriä Cooperin-testissä tai pidättäytyä täysin rasvaisesta ruoasta, vaan kyse on tasapainosta. On nimittäin myös totta, että satunnaiset herkut ovat oiva tapa stressin lyhytkestoisen vaikutusten vähentämiseen ja voivat auttaa parantamaan oloa.

Liikunnan merkitystä ei tulisi koskaan vähätellä, vaikka se käsittäisi vain lyhyen kävelylenkin. Sohvalta nouseminen ja liikkeelle lähtö voivat auttaa selvittämään ajatuksia, täyttää keuhkot raittiilla ilmalla ja antaa aikaa stressaavien tapahtumien ja tilanteiden käsittelyyn. Itse toiminta on tärkeämpää kuin kova intensiteetti.

Mindfulness

Mindfulnesilla tarkoitetaan meditaatiotekniikkaa, jota käytetään stressin henkisten ja kognitiivisten vaikutusten suitsemiseen. Mindfulnessin teho piilee sen yksinkertaisuudessa – voit harjoittaa sitä missä ja milloin vain.

Ei väliä onko sinulla aikaa viisi minuuttia vai viisi tuntia, mindfulness käsittää hengitysharjoituksia, mielikuvaharjoitteita ja meditatiivisia aktiviteetteja, kuten joogaa. Ajan varaaminen tunteiden käsittelyyn ja hetkeen keskittymiseen voivat auttaa rentoutumaan ja alentamaan stressitasoa.

Lisäravinteet

Stressinhallintaan ei ole oikoteitä, mutta jotkin aineet voivat auttaa kehoa stressiin liittyvien fysiologisten oireiden kanssa. Vitamiinit ja hivenaineet ruoasta tai lisäravinteista voivat täydentää ehtymään päässeitä varastoja, joka taas voi antaa energiaa muiden stressiä vähentävien keinojen käyttöön tai edistää riittävää unensaantia.

Lisäksi on olemassa useita lisäravinteita, joiden arvellaan omaavan suoria vaikutuksia stressin kognitiivisiin ja henkisiin vaikutuksiin. Juuri sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto riippuu elämäntyylistäsi, ruokavaliostasi ja hyvinvointiasi tukevista valinnoista, mutta on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset luontaiset apukeinot, kuten CBD:n kaltaiset ravinnelisät.

Mitä on CBD?

Hamppuohjainen CBD on ei-toksinen yhdiste, jolla on lukuisia erilaisia vaikutuksia. Huolellisen uuton jälkeen CBD-tuottajat lisäävät tätä kannabinoidia öljyihin, kapseleihin, kosmetiikkaan ja muihin tuotteisiin luodakseen kattavia hyvinvointituotteiden tuotelinjoja.

CBD:llä on potentiaalia lukuisten fyysisten, henkisten ja kognitiivisten toimintojen tukena, kiitos sen uniikkien kehon endokannabinoidijärjestelmän (koko kehon kattava reseptoriverkko) kautta tuotettujen vaikutusten kautta. Stressi voi nimittäin myös vaikuttaa lukuisiin ihmiskehon biologisiin järjestelmiin.

Stressi on monimutkainen reaktio, joka vaatii moniulotteisen lähestymistavan. CBD vaikuttaisi toimivan saumattomasti kehon toimintojen – ja stressiä vähentävien keinojen tukena – vahvistaen näin hyvinvointiamme hetkellä, jolloin me tukea eniten tarvitsemme.

CBD-öljy stressiin: mitä ovat mahdolliset hyödyt?

Stressi voi aiheuttaa laajan joukon fyysisiä ja henkisiä oireita, jotka eroavat niin kestoltaan kuin vakavuudeltaankin. Toistaiseksi kertynyt CBD:n vaikutuksia koskeva todistusaineisto on lupaavaa. Tämä yhdiste voi auttaa aivojemme mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksiin aivoissa sijaitsevien reseptorien kautta, ja tutkijat ovat toiveikkaita kertoneeseen tutkimustietoon nojaten.

Esikliiniset tutkimukset antavat viitteitä CBD:n hyödyistä vakavan ahdistuneisuuden ja stressioireyhtymien suhteen. Näiden lisäksi on syytä huomioida kannabidiolin hyödyt unen ja mielialan suhteen, sillä myös nämä voivat olla avuksi tasapainotilan palauttamisessa. Todistusaineisto kasvaa päivä päivältä, mutta kehon stressivasteen ollessa erittäin monimutkainen yhtälö, on vielä tutkittavaa vielä CBD:n tehosta ja hyödyistä vielä paljon.

Rohkaiseva tieto on se, että CBD:n mahdolliset negatiiviset sivuvaikutukset vaikuttaisivat olevan vähäisiä. Niitä ovat mm. väsymys, vatsavaivat, suun kuivuminen ja vetämättömyys. Luonteeltaan nämä vaivat ovat kuinkin lievemmän puoleisia ja nopeasti ohimeneviä. CBD:n toksisuuden puute (se ei päihdytä) yhdistettynä minimaalisiin sivuvaikutuksiin ja toisaalta monipuolisiin vaikutuksiin tekee siitä erinomaisen kandidaatin stressin hoito-ohjelmiin.

Miten annostella CBD:tä stressiin

Eri ihmisten kokema stressi on luonteeltaan erilaista, joten CBD:n annosteluun tässä käyttötarkoituksessa ei ole yleispäteviä ohjeita. Yleisellä tasolla liikuttaessa on kuitenkin olemassa keinoja, joiden avulla käyttäjä voi hakea itselleen sopivaa annostusta. Annosteluun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kehonpaino, aineenvaihdunta ja annostelureitti, joista kaikilla on merkitystä CBD:n tehoon ja siihen, miten nopeasti vaikutuksen voi tuntea.

• Muutama CBD-öljytippa voi auttaa 70 kiloa painavaa henkilö lievittämään stressiä tuntien ajan, mutta 100 kiloinen henkilö voi tarvita isomman annoksen samaan lopputulokseen pääsemiseksi.

• Suun kautta nielemällä nautittu CBD päätyy verenkiertoon jopa tunnin viiveellä, sillä sen pitää ensin kulkea ruoansulatuselimistön läpi. Jos mahdollisesti stressaava tilanne on tulossa lähitulevaisuudessa tai stressiärsykkeen tiedetään kestävän tunteja, voi tämä olla hyvä vaihtoehto.

• Kielen alle tippoina annosteltu CBD tuo avun nopeammin. Tätä annostelureittiä käyttämällä CBD:n vaikutukset voi tuntea jo 15 minuutissa, mutta vastaavasti sen kesto jää lyhyemmäksi. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi käyttäjän kannattaakin valita tarpeeseen ja elämäntapaan parhaiten soveltuva annostelureitti.

Vinkkejä CBD:n käyttöön stressinhallinnassa

Kiinnostus CBD:tä kohtaan stressinhallintakeinona kasvaa päivä päivältä. Jos arvelet, että voisit hyötyä CBD:stä, kannattaa ottaa huomioon seuraavat vinkit:

• Laske annos annostelulaskurilla: Jos et tiedä mistä aloittaa CBD:n kanssa, voit käyttää apuna Cibdolin annostelulaskuria, joka antaa suuntaa muutamaan oleelliseen yksityiskohtaan perustuen.

• Aloita alhaalta ja ota rauhassa: Pitäydy aluksi alhaisen pitoisuuden tuotteissa ja annostele kerran tai enintään kaksi päivässä. Nosta annosta hiljalleen, kunnes löydät halutut vaikutukset.

• Kokeile erilaisia tuotteita: CBD-tuotteiden toimivuudessa on yksilöllisiä eroja, ja jotkut voivat toimia toisia paremmin juuri sinulle. Älä siis pelkää kokeilla erilaisia lähestymistapoja, kunnes löydät sopivan vasteen.

• Valitse luotettu lähde: Cibdol testauttaa puolueettomasti kaiken valmistamansa CBD:n. Näin varmistetaan CBD:n puhtauden lisäksi myös se, ettei lopputuote sisällä haitallisia lisäaineita, kemikaaleja tai geenimuunneltuja raaka-aineita.

• Tarkkaile käyttöä: Paras tapa tarkkailla CBD:n käyttöä on kirjata ylös päivittäin nautitut annokset milligrammoina. Seuraile myös nauttimisaikoja, jotta voit tehdä havaintoja optimaalisesta ajankohdasta.