Emme toimita osoitteeseesi!
Maasi laeista ja säännöksistä johtuen emme voi toimittaa nykyiseen sijaintiisi. Jos sinulla on kysyttävää, ota meihin yhteyttäMe autamme
Onko sinulla kysyttävää tuotteistamme tai sisällöstämme? Ota meihin yhteyttä.Search
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact us contact usYou have to add to cart at least 0 bottles or any program to make checkout.
We don't ship to your address!
Due to your country law and regulations, we are not permitted to send to your current location. If you have any questions please contact usWe are here to help you
We are here for you. If you have any question please contact usSearch
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact usWe don't ship to your address!
Due to your country law and regulations, we are not permitted to send to your current location. If you have any questions please contact usWe are here to help you
We are here for you. If you have any question please contact usSearch
Please insert a search term in the input field. If you have any question please contact usVatsalaukun tulehdustilasta alkunsa saava gastriitti eli mahakatarri aiheuttaa lukuisia akuutteja ja kroonisia oireita. Ne voivat vaihdella lievästä epämukavuudesta jatkuvaan oksenteluun ja ruokahaluttomuuteen. Gastriitti on vaikutuksiltaan varsin laaja vaivaten noin 8 henkilöä tuhannesta. Jatka lukemista ja opi kaikki mitä sinun tarvitsee tietää tästä elämänlaatua heikentävästä oireyhtymästä.
Vatsalaukun sisäpintaa peittää suojaava limakalvoksi kutsuttu kerros. Normaalioloissa limakalvo suojaa vatsalaukkua sen sisältämältä hapolta, jonka tehtävä on ruoka-aineiden rikkominen. Jos limakalvo kuitenkin vaurioituu, voi sen tarjoama suojaava kerros vaikutuksineen heikentyä, jolloin vatsahapot pääsevät ärsyttämään ja aiheuttamaan tulehdusta.
Vatsalaukun tulehdus voi johtaa moniin vointia ja toimintakykyä heikentäviin oireisiin. Jotkut niistä voivat ilmetä akuutista, mutta tyypillisesti gastriitti kroonistuu. Hoitamaton gastriitti voi vaikuttaa koko ruoansulatuselimistöön ja aiheuttaa vakavia oireita. Hyvä uutinen on se, että gastriittiin on olemassa useita hoitovaihtoehtoja, mutta tehokkaimpien etsiminen vaatii ensin gastriitin syyn tai syiden tunnistamista.
Gastriitin tiedetään syntyvän vatsalaukun limakalvon häiriintymisestä, mutta mitä ovat varsinaiset tekijät näiden häiriötilojen taustalla? Varsinaiset syyt vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleisiä laukaisevia tekijöitä ovat:
• Liiallinen alkoholin käyttö
• Tupakointi
• Tulehduskipulääkkeet (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet)
• Infektio (Helicobacter pylori eli helikobakteeri)
• Sappineste vatsalaukussa (sappirefluksi)
• Autoimmuunisairaudet
Kuten listasta voi huomata, on joidenkin aineiden käyttö eräs tärkeimmistä gastriitin aiheuttajista. Nämä aineet voivat heikentää vatsan limakalvoa helpottaen hapon pääsyä sille ja laukaisten ärsytystä ja tulehduksia. Muut syyt, kuten infektiot ja autoimmuunisairaudet liittyvät usein heikentyneeseen immuunijärjestelmään.
Gastriitti muistuttaa oireiltaan ruoansulatusvaivoja, joten näiden sekoittaminen on helppoa. Jos oireet kuitenkin pitkittyvät, erityisesti ilman ärsyttäviä ruoka-aineita tai lääkeaine- tai päihdealtistuksia, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin vaivan diagnosoimiseksi.
Mahdollisia oireita ovat muun muassa:
• Turvotus
• Pahoinvointi ja oksentelu (voi sisältää verta)
• Ruokahalun menetys
• Vatsahaavat
• Vatsakipu
• Tumma, tervamainen uloste
• Polttava tunne kurkussa
Oireiden kirjon laaja-alaisuuden huomioiden on ymmärrettävää, että gastriitin oireet on helppo sekoittaa muihin ruoansulatuselimistön häiriöihin kuten ruoansulatusvaivoihin, närästykseen ja refluksitautiin.
Gastriitin oireet voivat olla ristiriitaisia, mutta sen diagnosoimiseksi on olemassa useita testejä. Vähiten invasiiviset on lueteltu alla. Nämä kaikki perustuvat helikobakteerin merkkien etsimiseen.
• Verikoe: Rutiininomainen verikoe etsii jälkiä helikobakteerin, gastriitin yleisimmän aiheuttajan vasta-aineista.
• Ulostetesti: Ulostetesti etsii ulosteesta haitallisia helikobakteeripitoisuuksia. Tämä on ensisijainen testimenetelmä, erityisesti jos uloste on tummaa ja tervamaista.
• Hengitystesti: Harmitonta radioaktiivista materiaalia nesteenä tai kapselina syönyt puhaltaa ilmapalloa muistuttavaan pussiin. Helikobakteeri lisää hiilidioksidin tuotantoa, joten tämä kohonnut taso pitäisi näkyä pussissa.
Muut diagnoosimenetelmät ovat invasiivisempiä, mutta ne voivat auttaa gastriitin syyn selvittämisessä, erityisesti jos helikobakteerista ei löydy jälkiä.
• Ruoansulatuselimistön tutkimus: Ylemmän ruoansulatuselimistön tutkimuksessa potilas syö bariumpitoista ainetta. Syötynä se muodostaa kerroksen vatsalaukun limakalvon pinnalle auttaen näin ottamaan tarkempia röntgenkuvia.
• Mahalaukun tähystys: Tähystys suoritetaan ohuella putkella, johon on kiinnitetty kamera. Tätä kameraa käyttäen lääkäri voi tutkia vatsalaukkua etsien merkkejä tulehduksesta ja vaurioista. Mahalaukun tähystys suoritetaan kurkun ja ruokatorven kautta.
Gastriitilla on joukko vaihtelevia oireita, mutta itse oireyhtymästä on kaksi varsinaista versiota, joten diagnoosin tekeminen ja hoito on verrattain yksinkertaista. Ensimmäinen tyyppi on erosiivinen gastriitti, jota myös reaktiiviseksi gastriitiksi kutsutaan. Tämä muoto johtuu limakalvon ohentumisesta esimerkiksi alkoholin, lääkkeiden tai bakteeri-infektion vaikutuksesta.
Toinen gastriitin tyyppi on ei-erosiivinen eli tulehdus ei johdu limakalvon vaurioista. Tämä tyyppi on yleisempi potilailla, jotka kärsivät autoimmuunisairauksista tai immuunijärjestelmän häiriöistä.
Ennen hoitosuunnitelman on tärkeää tietää minkälaisen gastriitin kanssa ollaan tekemisissä. Gastriitin oireet voivat aiheuttaa merkittävissä määrin epämukavuutta, minkä lisäksi oireyhtymä voi johtaa nopeasti myös joukkoon erilaisia psykologisia oireita. Tämä neuvo on varmasti itsestään selvä, mutta altistusta mahdollisille laukaiseville tekijöille tulisi välttää. Mikäli ongelman syytä ei ole määritetty, kannattaa aloittaa seuraavilla askelilla.
Syödessämme kehomme tuottaa vatsahappoa ruoan prosessoimiseksi. Mitä enemmän ruokaa, sen enemmän vatsahappoa ja sen suurempi on ärsytyksen riski.
Ongelmaa voi yrittää välttää pilkkomalla 3–4 suurempaa ateriakokonaisuutta pienempii osiin ja syödä ne tasaisin välein päivän aikana. Ruoan laatu on myös merkittävä tekijä. Prosessoimaton ruoka pienentää ärsytysreaktion riskiä prosessoituihin verrattuna.
Niin alkoholi kuin tupakkakin ovat suoria riskitekijöitä gastriitille, joten ne kannattaa epäilysten herätessä jättää kokonaan väliin. Jos oireet helpottuvat nämä aineet pois jättämällä, voit vetää johtopäätöksen niiden olevan joko osatekijöitä tai ongelman laukaisseita ärsykkeitä. Molemmat näistä lisäävät vatsan limakalvon ärsytykseen johtavaa vatsahapon tuotantoa.
Jos vatsahapot vaivaavat vielä mahdollisten laukaisevien tekijöiden eliminoinnin jälkeen, voivat antasidit olla mainio apu itselääkitsemiseen. Ne eivät ratkaise ongelmaa, mutta voivat auttaa pitämään oireet hallinnassa. Jos oireet ovat kroonisia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen avun saamiseksi. Gastriitti voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, mikäli se jätetään hoitamatta.
Gastriitin mahdollisia syitä määritettäessä on tärkeää, että oireista kärsivä potilas pitää niistä kirjaa. Yritä muistaa mitä söit tai otit ja etsi mahdollisia linkkejä. Jos oireet jatkuvat, mutta varsinaisia syitä ei tunnu löytyvän, on tärkeää kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen syiden määrittämiseksi.
Ensimmäinen askel missä tahansa gastriitin hoitomuodossa on vähentää vatsahapon määrää ja edistää parantumista. Tämä tapahtuu yleensä antasidien, B12-vitamiinin ja antibioottien tuella.
Lääkkeet (protonipumpun estäjät) ja antasidit vähentävät vatsahapon eritystä, joka antaa keholle mahdollisuuden korjata limakalvon vaurioita luonnollisesti. Molemmat ovat standardihoitomuotoja tupakoinnin, ruoan tai alkoholin laukaisemille gastriiteille.
Jos gastriitti on jonkin toisen terveysvaivan, kuten vaikkapa perniöösin anemian perua, voi lääkäri määrätä hoidoksi B12-vitamiinilisän. Perniöösi anemia vähentää terveiden punasolujen määrää veressä, joka heikentää kehon immuunivastetta. Tapauksissa, joissa helikobakteeri on pääasiallinen syy, voidaan sen hoitamiseen käyttää antibiootteja.
Lievemmissä tapauksissa hoitokeinona voi olla yksinkertaisesti muutoksen elintapoihin tai ruokavalioon. Tällaisissa tapauksissa yksinkertaiset ravintolisät kuten hivenaineet tai vitamiinit voivat olla kaikki mitä tarvitaan kehon tueksi taistelussa gastriittia vastaan.
Etsiessään apua gastriitin oireisiin moni potilas törmää jossain vaiheessa CBD:hen. Ennen kuin perehdymme tarkemmin aihetta koskevaan tutkimustietoon, luokaamme kuitenkin tarkempi katsaus tämän kannabinoidin ominaisuuksiin.
CBD on täysin luonnollinen molekyyli, jota löytyy teollisuushampusta. CBD kuuluu hampusta löytyvien orgaanisten yhdisteiden lukuisaan joukkoon pienenä osana. Kun se uutetaan huolella erille taustamateriaalista, voidaan sitä käyttää erilaisten öljyjen, kapseleiden, syötävien ja kosmetiikkatuotteiden osana.
CBD on monipuolinen yhdiste, mutta erityisen mielenkiintoisen siitä tekee sen uniikit vaikutukset ihmiskehossa. Nautittu CBD nimittäin vaikuttaa aktivoimalla epäsuorasti kehostamme löytyviä kannabinoidireseptoreja tätä kautta kehon tasapainotilaa ylläpitäen. Kehon tasapainotilan, homeostaasin, ylläpito on tärkeää gastriitista kärsiville, sillä tasapainossa oleva keho johtaa vahvempaan ja vankempaan immuunijärjestelmään.
CBD:n mahdolliset hyödyt gastriitin hoidossa ovat kaksitahoisia, sillä se vaikuttaa niin immuunijärjestelmään kuin ruoansulatuselimistöönkin. Tiedämme tulehdusten olevan gastriitin taustatekijä, eli mikä tahansa yhdiste, joka voi auttaa immuunivasteen säätelyssä on tervetullut ja arvokas liittolainen.
Tutkijat arvelevat CBD:n voivan olla hyödyksi, koska se vaikuttaa anandamiditasoihin. Anandamidi – AEA – on kehon tuottamat yhdiste, joka tukee kehon tulehdusvastetta. Anandamidi hajoaa normaalioloissa nopeasti rasvahappoamidihydrolaasi eli FAAH:n entsymaattisen toiminnan vaikutuksesta. Tutkijat ovat todenneet, että CBD voi ehkäistä FAAH:n hajotustoimintaa, joka johtaa korkeampiin anandamiditasoihin kehossa, josta taas voi mahdollisesti seurata tehokkaampi immuunivaste[1].
Toinen mahdollinen CBD:n hyöty on sen vaikutus vatsaan. Toimintamekanismia ei tunneta tarkkaan, mutta esikliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että kannabinoidit (mukaan lukien CBD) voivat vahvistaa vatsan toimintaa[2] ruoansulatusjärjestelmässä sijaitsevien kannabinoidireseptorien toimintaa säätelemällä.
Kolmas ja viimeinen potentiaalinen hyöty on CBD psykologinen vaikutus. Gastriitti häiritsee vakavasti siitä kärsivien arkea, joka taas voi johtaa ahdistuneisuuteen ja masennukseen[3]. CBD auttaa tasapainottamaan sisäisiä järjestelmiämme ja osallistuu mm. unen, ruokahalun ja mielialan säätelyyn.
Gastriitti on ruoansulatuselimistön häiriö, joten CBD tulee tähdätä tähän samaan osaan kehoa. Näin ollen CBD:tä gastriitin oireiden lievitykseen nauttivan tulisi käyttää annostelureittinä syömistä, jolloin CBD matkaa läpi ruoansulatuselimistön. Kielen alle annosteltu tai höyrystetty CBD omaa myös vaikutuksia, mutta ne eivät ole spesifejä tämän oireyhtymän oireiden lievitykseen.
Pitäydy siis CBD-öljyissä ja -kapseleissa, sillä molempien näistä päätyvät vaivatta ruoansulatuselimistöön ja ovat helppoja nautittavia tasaisin väliajoin. CBD-kapselit ovat erityisen hyvä vaihtoehto pitkäkestoisen vaikutuksen saamiseksi.
Ideaali annos riippuu monesta tekijästä, kuten esimerkiksi oireiden intensiteetistä ja kokemuksestasi kannabidiolin kanssa. Jos olet uusi CBD-käyttäjä, on suosituksemme aloittaa alhaisen pitoisuuden tuotteista (5-10 %) ja nauttia muutama tippa kahdesti päivässä.
Kun olet sinut CBD:n vaikutusten kanssa, voit nostaa annostusta ja annostelutiheyttä kunnes löydät toivotun vasteen. Ota kuitenkin huomioon, että monet gastriitin oireista ovat varsin vakavia. Jos käytät siis CBD:tä näiden oireiden hoitoon, saattaa korkeamman pitoisuuden tuotteet olla tarpeen. Jos et tiedä mistä aloittaa, on sivuiltamme löytyvä Cibdol annoslaskuri oiva tapa määrittää yleisellä tasolla sopiva aloituspiste muutamaan tärkeään muuttujaan perustuen.
Maailman terveysjärjestö WHO[4] on määritellyt CBD:n väärinkäyttöpotentiaalista vapaaksi ja hyvin siedetyksi. CBD-a on kuitenkin aina henkilökohtainen, joten kehon kuuntelu omaan tahtiin eteneminen on tärkeää. CBD saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa lieviä sivuvaikutuksia, kuten suun kuivumista, väsymystä ja uneliaisuutta, mutta nämä vaikutukset ovat harvinaisia ja yleensä nopeasti ohimeneviä.
Jos käytät reseptilääkkeitä gastriitin hoitoon, tulee sinun keskustella CBD:n kokeilemisesta hoitavan lääkärin kanssa ennen kokeilujen aloittamista. Tämä sen takia, että CBD saattaa vaikuttaa kehon kykyyn prosessoida joitakin lääkeaineita. CBD ei välttämättä vaikuta gastriittilääkkeidesi prosessoimiseen, mutta on tärkeää konsultoida ammattilaista tapauskohtaisten neuvojen saamiseksi.
Jos yllä mainittu tilanne ei koske sinua, on CBD ei-toksisena, päihdevaikutuksista vapaana ja arvioiden mukaan päivittäiseen käyttöön turvallisena kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Gastriitin oireet ovat usein kroonisia, joten parhaassa tapauksessa saatat löytää CBD:stä arvokkaan liittolaisen tämän elämänlaatua heikentävän oireyhtymän kanssa pärjäämiseen.
[1] Gyires, K., & Zádori, Z. S. (2016). Role of Cannabinoids in Gastrointestinal Mucosal Defense and Inflammation. NCBI. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5333598/ [Lähde]
[2] Parker, L. A., Rock, E. M., & Limebeer, C. L. (2016). Regulation of nausea and vomiting by cannabinoids. NCBI. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3165951/ [Lähde]
[3] Yarar, E. (2021). Role and Function of Endocannabinoid System in Major Depressive Disease. Karger. https://www.karger.com/Article/FullText/511979 [Lähde]
[4] World Health Organization. (2018). CANNABIDIOL (CBD). World Health Organization. https://www.openaccessgovernment.org/who-perspective-on-cannabidiol/80838 [Lähde]
[1] Gyires, K., & Zádori, Z. S. (2016). Role of Cannabinoids in Gastrointestinal Mucosal Defense and Inflammation. NCBI. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5333598/ [Lähde]
[2] Parker, L. A., Rock, E. M., & Limebeer, C. L. (2016). Regulation of nausea and vomiting by cannabinoids. NCBI. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3165951/ [Lähde]
[3] Yarar, E. (2021). Role and Function of Endocannabinoid System in Major Depressive Disease. Karger. https://www.karger.com/Article/FullText/511979 [Lähde]
[4] World Health Organization. (2018). CANNABIDIOL (CBD). World Health Organization. https://www.openaccessgovernment.org/who-perspective-on-cannabidiol/80838 [Lähde]