About the author
Sources
Lähteet

[1] Meredith G.R., Rakow D.A., Eldermire E.R.B., Madsen C.G., Shelley S.P., Sachs N.A. (2020) Minimum time dose in nature to positively impact the mental health of college-aged students, and how to measure it: A scoping review. Frontiers in Psychology. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02942 [Lähde]

Back

Stressi ja ahdistus: mitkä ovat näiden erot?

Stressi ja ahdistus

Monet sekoittavat ahdistuksen ja stressin, sillä niiden oireet saattavat tuntua samanlaisilta. Niiden erojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää. Samoin on hyvä tietää, minkälaisia vaikutuksia stressillä ja ahdistuksella voi olla henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Jatka siis lukemista oppiaksesi lisää aiheesta.

Mitä stressi on?

Stressi on laaja-alainen tila, joka voi häiritä henkistä ja fyysistä hyvinvointia yrittäessään auttaa kehoa reagoimaan vaikeisiin tilanteisiin. Kun olemme paineen alla, reagoi kehomme sisäsyntyisellä pakene tai taistele -reaktiolla. Tiettyjä neurokemikaaleja vapauttamalla ja huomion siirtämisellä pois ei-olennaisista järjestelmistä kehomme siirtyy valmiustilaan, jonka tarkoitus on auttaa ratkaisemaan haastavia tilanteita.

Tarkat triggerit vaihtelevat henkilöiden välillä, mutta itse reaktio on sisäänrakennettu kaikkiin meihin. Ongelma on, että kehomme pystyy ylläpitämään näitä muutoksia vain rajallisen ajan. Jos stressi jatkuu, se kroonistuu ja voi häiritä sellaisia toimintoja, joita terve ja tasapainoinen elämä edellyttää.

Mitä ahdistus on?

Jos olet koskaan tuntenut pelkoa tulevaa kohtaan, olet kokenut ahdistusta. Tunne sinällään on täysin normaali, erityisesti tuntemattomissa ja epävarmoissa tilanteissa kuten työhaastattelun alla tai ensimmäisessä kohtaamisessa uuden ihmisen kanssa.

Ahdistus on kehon tapa kertoa siitä, että jokin saattaa olla vialla, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ahdistavia tilanteita tulisi välttää kokonaan. Ne voivat nimittäin motivoida työstämään ahdistusta sitä eroon pääsemiseksi ja tämä työ voi onnistuessaan olla erittäin palkitsevaa. Pidempään jatkunut ahdistuneisuus – tyypillisesti yli kuusi kuukautta jatkunut – tai ahdistus ilman näkyvää syytä voivat kuitenkin kieliä ahdistuneisuushäiriöstä.

Mitkä tekijät aiheuttavat stressiä ja ahdistusta?

Stressin kohdalla laukaisevat tekijät voivat heitellä suuresti. Aloittaessasi uudessa työssä viiden samanaikaisen tehtävän suorittaminen samaan aikaan voi ahdistaa, mutta kokemuksen karttuessa itseluottamus kasvaa ja stressi hiipuu pois.

On tärkeä muistaa, että kaikilla on oma tapansa kohdata stressi. Ei ole olemassa mitään yleispäteviä sääntöjä siitä minkälaiset tilanteet tai tapahtumat voivat aiheuttaa stressiä, mutta on tärkeää oppia tunnistamaan stressin oireet ja osata vastata niihin.

Ahdistuksen osalta laukaisevien tilanteiden tunnistaminen on helpompaa, sillä ahdistuksen nousun voi tuntea. Esimerkiksi seuraavat arkiset voivat aiheuttaa ahdistusta:

• Työhaastattelut
• Esitykset töissä
• Appivanhempien tapaaminen
• Puheen pitäminen
• Taloudelliset vaikeudet
• Terveyshuolet

Ensisilmäykseltä voi näyttää, ettei mahdollisesti ahdistavien tilanteiden listalle ole loppua, mutta on hyvä muistaa ja ymmärtää, että ahdistus itsessään on täysin normaali tunne. Avainasemaan nouseekin tuntemuksen tunnistaminen ja sen kohtaamiseen vaadittavien työkalujen tai strategioiden kehittäminen.

Miten tunnistan kärsinkö stressistä vai ahdistuksesta?

Ilmiöihin liittyvien yhteisten tekijöiden myötä ahdistuksen ja stressin erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Ei ole ollenkaan tavatonta kärsiä hieman molemmista, mutta näiden kahden välillä on yksi merkittävä ero.

Stressi on kehon reaktio ulkoisiin tekijöihin, kun taas ahdistus on enemmän sisäsyntyinen tuntemus. Jos olet esimerkiksi haastavassa tilanteessa, mutta sen ratkettua häiritsevät oireet häipyvät, on kyse todennäköisesti stressistä. Jos taas ulkoisten tekijöiden poistuminen ei auta, vaan tunnet silti olosi huolestuneeksi tai alakuloiseksi, on kyse luultavasti ahdistuksesta.

Jos olet epävarma, on hyvä muistaa stressin olevan tyypillisesti reaktio johonkin, kun taas ahdistus on mielentila, joka voi jatkua ilman selkeää syytä. Kun tiedät miten nämä erottaa toisistaan, on ratkaisun etsiminen helpompaa.

Miten stressi ja ahdistus voivat vaikuttaa terveyteesi

Tämän kertaaminen kannattaa aloittaa stressistä, sillä kuten pian huomaat, voi se vaikuttaa lähes koko kehoon. Tämä ei tarkoita kaikkien stressaantuneiden kärsivän kaikista oireista kaiken aikaa. Sen sijaan stressin vaikutus määrittyy geneettisten tekijöiden, elämäntavan ja mahdollisten olemassa olevien terveysongelmien kokonaisuudesta. Yleissääntönä stressi voi kuitenkin aiheuttaa mm. seuraavia ongelmia:

• Korkea verenpaine
• Seksuaalinen haluttomuus
• Huono unenlaatu
• Ruoansulatuselimistön ongelmat
• Masennus

Ahdistuksen kohdalla terveysongelmat ovat hieman erilaisia. Yleinen ahdistuneisuus tekee olomme usein huolestuneeksi tai onnettomaksi, joka puolestaan voi johtaa mm. seuraaviin oireisiin:

• Vatsaongelmat
• Keskittymisvaikeudet
• Väsymys
• Suun kuivuminen
• Kivut ja säryt

Monet näistä ongelmista voivat kuitenkin pahentua, jos ahdistus ottaa jonkun ahdistuneisuushäiriön muodoista. Emme tässä listaa kaikkien niiden mahdollisia vaikutuksia, mutta ei ole lainkaan tavatonta kärsiä laajasta joukosta erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja.

Miten lievittää ahdistusta ja stressiä

Stressin ja ahdistuksen vaikutukset voivat olla laajoja, mutta kaikeksi onneksi monet stressinlievityskeinot voivat auttaa molempien kanssa. Ahdistus on usein stressin oire, eli mahdollisen taustasyyn hoito eli stressin hoito käy järkeen.

• Meditaatio: Meditoinnin kauneus piilee sen ajasta ja aikataulusta riippumattomasta tehosta. Jos sinulla on edes 10 minuuttia käytettävissä ennen töitä, voi se olla aivan riittävästi ajatusten kokoamiseen ja hetkeen keskittymiseen.

• Kävely: Tämä voi kuulostaa simppeliltä, mutta käveleminen on eräs paras aktiviteeti päiväohjelman jatkoksi, jos kärsit stressistä. Jos olet onnekas ja asut maaseudulla, voi kävelylenkki ulkona olla vielä hyödyllisempi joidenkin lähteiden mukaan[1].

• Hengitysharjoitukset: Meditaatioon yhdistetyt hengitysharjoitukset voivat olla varsinainen hopealuoti ahdistuksen oireiden hoitoon. Keskity hengitykseen nenän kautta, täytä vatsasi ilmalla ja muutaman sekunnin tauon jälkeen hengitä ulos nenän kautta.

• Ravinnelisät: Ruokavalio ja ravinnon laatu voivat vaikuttaa merkittävästi kehomme kykyyn pärjätä stressin ja ahdistuksen fyysisten oireiden kanssa. Monivitamiinit ovat erinomainen lisä kiireiseen elämäntapaan, samoin kuin luontaistuotteet kuten laventeli, kamomilla ja CBD.

Yllä mainittujen hyvinvointia tukevien keinojen ohella myös CBD voi auttaa kehoa pääsemään takaisin sen luontaiseen tasapainotilaan. Tasapainoinen olo auttaa pitämään olotilan hyvänä ja biologisten järjestelmien ollessa harmoniassa keho ja mieli omaavat enemmän voimavaroja stressin ja ahdistuksen oireiden selättämiseen.

Oletko utelias korkealaatuisen CBD:n hyvinvointia parantavien ominaisuuksia suhteen? Suuntaa Cibdol verkkokauppaan, josta löydät laajan valikoiman CBD-öljyjä, -kapseleita, -voiteita ja muita tuotteita. Jos taas haluat oppia lisää stressistä ja ahdistushäiriöistä, löydät lisätietoa kattavasta CBD-tietosanakirjastamme.

Author
Luke Sholl

Title/author.

Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Luke Sholl

Title/author.

Luke Sholl
Lukella on yli vuosikymmenen kokemus CBD- ja kannabinoiditekstien kirjoittamisesta. Hän toimii Cibdolin sekä muiden kannabinoidijulkaisujen johtavana toimittajana tarjoten tosiasiallista, todisteisiin pohjautuvaa sisältöä. Hänen mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat CBD:n lisäksi fitness, ravitsemus ja sairauksien ehkäisy.
Lähteet

[1] Meredith G.R., Rakow D.A., Eldermire E.R.B., Madsen C.G., Shelley S.P., Sachs N.A. (2020) Minimum time dose in nature to positively impact the mental health of college-aged students, and how to measure it: A scoping review. Frontiers in Psychology. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02942 [Lähde]

Tuotehaku