Kipu: Syyt, Tyypit ja Kuinka Hallita Kipua

Kipu on väistämätön osa elämää, ja sen tarkoitus on ilmoittaa meille sairaudesta tai vammasta. Kivusta tekee kuitenkin erikoisen se, ettei ole olemassa kahta samanlaista kipukokemusta, vaan kaikilla on oma yksilöllinen kipukynnys. Jatka lukemista ja kerromme kivun erilaisista tyypeistä, mahdollisista laukaisevista tekijöistä ja miten lievittää kipuoireyhtymien oireita.

Mitä kipu on? – Katsaus tyyppeihin ja syihin

Kipu on reaktio haitalliseen tai vaaralliseen ärsykkeeseen. Se auttaa meitä poistumaan uhkaavista tilanteista ja on mahdollistanut ihmiskunnan selviytymisen miljoonien vuosien aikana. Kipu on epämiellyttävä kokemus, mutta ilman sitä ei keho voi parantua tai korjata itseään.

Miten keho käsittelee kipua?

Kiputuntemuksella ei ole suoraa yhteyttä aivoihimme, vaikka voikin tuntua välittömältä. Sen sijaan kipu nojaa useiden neuronien ja hermoratojen apuun välittäessään kiputuntemuksen aivoihimme ja takaisin. Neuroni on hermosolu, jonka tehtävä on välittää viestejä.

Ajattele astuvasi naulaan tai muuhun terävään esineeseen. Jalkapohjassasi sijaitsevat hermopäätteet aistivat vamman, ja lähettävät sen jälkeen viestin selkäytimen takasarveen hermosoluja pitkin. Alkuperäinen viesti siirretään täällä toisille hermosoluille, jotka välittävät sen edelleen selkäydintä pitkin talamukseen. Talamus on osa väliaivoja, joka vastaa erilaisten signaalien järjestelystä loogiseen järjestykseen.

Kun viesti on jäsennelty, saapuu kipusignaali tuntoaivokuorelle (tunnevasteemme kipuun), jossa se puretaan ja tulkitaan motorisen aivokuoren toimesta (fyysinen vasteemme kipuun).

Viesti matkaa tämän jälkeen takaisin samoja hermoratoja pitkin jalkapohjan hermosoluille. Aistimasi kiputuntemus saa sinut loikkimaan yhdellä jalalla, kurkottamaan kiinni jalkaan ja suoltamaan ärräpäitä. Kiputuntemuksessa on kymmeniä eri vaiheita, mutta tämä kaikki tapahtuu alle sekunnissa.

Kiputyypit

• Kudosvauriokipu: Myös nosiseptiivisena kipuna tunnettu, teräväksi, särkeväksi tai jyskyttäväksi kuvattu kipuaistimus on yleisin kiputyyppi. Kudosvauriokipua esiintyy, kun jokin iskee, raapii tai vahingoittaa kehomme kudosta.

• Neuropaattinen kipu: Tämä kiputyyppi on ongelmallinen tunnistaa, koska se liittyy itse hermoihin ja sen laukaiseva tekijä voi olla tavallisesti kivuton ärsyke. Neuropaattista kipua kuvaillaan usein iskeväksi, pistäväksi tai polttavaksi.

• Radikulaarinen kipu: Tämä kiputyyppi on spesifi selkärangalle ja johtuu joko hermopäätteiden puristuksesta tai tulehduksesta. Hermopäätteisiin kohdistuva paine voi aiheuttaa tunnottomuutta, kihelmöintiä tai heikkoutta jaloissa tai alaselässä.

• Viskeraalinen kipu: Viskeraalinen eli sisäelinkipu johtuu tiettyjen kipureseptorien aktivoitumisesta. Näitä reseptoreita sijaitsee lantion, vatsan ja rinnan alueella. Tämä kiputyyppi johtuu usein kudosten tai sisäelinten vauriosta, ja tuntuu syvälle ulottuvana paineena tai kipuna.

Akuutti vs. krooninen kipu: Mitä eroa näillä on?

Kaikilla mainituilla kiputyypeillä on jotakin yhteistä – ne voivat esiintyä joko akuuttina tai kroonisena kipuna.

Akuutilla kivulla tarkoitetaan kipuaistimusta, joka on välitön ja usein sidoksissa vahingolliseen tapahtumaan tai ulkoiseen ärsykkeeseen. Naulaan astuminen, kyynärpään kolhiminen tai ihon leikkaaminen ovat oivia esimerkkejä akuutista kivusta. Akuutti kipu on usein lyhytkestoista ja ohi minuuteissa, mutta joissain tapauksissa se voi jatkua jopa 3–6 kuukautta.

Krooninen kipu taas on vakavampaa, ja kipuaistimus säilyy myös sen jälkeen, kun laukaisevat tekijät on poistettu. Tämä kiputyyppi voi johtua minkä tahansa kipuaistimuksiin liittyvän hermoradan osan vaurioitumisesta tai toimintahäiriöstä. Krooninen kipu liittyy usein erilaisiin terveysongelmiin, joista tyypillisiä ovat mm.

• Nivelreuma
• Fibromyalgia
• Osteoporoosi eli luukato
• Iskias

Mitä krooninen kipu on ja miten se diagnosoidaan?

Kroonisen kivun kanssa elämään joutuvat tuntevat aistimuksen intiimisti. Se nakertaa itseluottamuksen palasiksi ja vaanii aina takaraivossa. Lastenlasten hakeminen koulusta, kauppareissu tai mikä tahansa kodin askare voi muuttua kehon, mielen ja sisäinen päättäväisyyden taisteluksi.

Euroopassa yksi viidestä aikuisesta kärsii kudosvaurio- tai hermokivusta, ja tästä populaatiosta kolmasosalla kipu on jatkuvaa.

Omahoito, kuten vaikkapa mindfulness-meditaatio ja elämäntapamuutokset näyttelevät merkittävää roolia kroonisen kivun hallinnassa. Kivunhoito ei koskaan ole simppeli kaikenkattava yleisratkaisu, vaan kokonaisuus on paljon monimutkaisempi. On tärkeä ymmärtää, että krooninen kipu voi hiipua ajoittain, vain palatakseen myöhemmin takaisin. Tällaisetkin tapaukset luokitellaan kuitenkin krooniseksi kivuksi, sillä kipu on pitkään jatkuvaa (yli 6 kuukautta).

Jos kipu jatkuu useita viikkoja, häiritsee toimintaa arjessa tai pahenee ajan myötä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Kroonisen kivun diagnoosin saaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä siihen liittyy niin monia tekijöitä. Useimmat lääkärit tyytyvät kysymään yksinkertaisia kysymyksiä kuten:

• Milloin kipu alkaa tai loppuu?
• Minne kipu kohdistuu
• Arvioi kipu asteikolla 1–10.

Lääkärit voivat myös kirjoittaa lähetteitä TC-kuvauksiin, magneettikuviin tai röntgeniin ongelman syyn löytämiseksi. Usein krooninen kipu on kuitenkin luonteeltaan neuropaattista, eli ongelman löytäminen voi olla vaikeaa kipuaistimuksen ollessa toisaalla verrattuna varsinaiseen ongelmaan.

Miten elää kroonisen kivun kanssa?

Kroonisen kivun kanssa eläminen on fyysinen ja psyykkinen haaste, sillä sen arkeen aiheuttama häiriö voi aiheuttaa psyykkisiä sivuvaikutuksia nopeastikin. Kaikeksi onneksi on olemassa keinoja, jotka voivat olla avuksi kroonisen kivun kanssa pärjäämisessä.

Pysy liikkeellä

Kaikki krooniset kiputilat eivät liikkumalla tai kuntoilemalla lievity, mutta useimmissa tapauksissa aktiivisena pysyminen on paras tapa auttaa pitämään kipu aisoissa. Yritä siis etsiä tapoja pysyä aktiivisena ja tehdä kuntouttavia harjoitteita, vaikka et voisikaan harrastaa normaalisti tai treenata salilla.

Koita täydentäviä hoitokeinoja

On olemassa kymmeniä aktiviteetteja, lisäravinteita ja täydentäviä hoitokeinoja (akupunktio, luonnonlääkkeet, hieronta yms.), jotka voivat täydentää perinteisen lääketieteen keinovalikoimaa. Muista, että jokainen kiputuntemus on uniikki, eli on tärkeää kokeilla erilaisia keinoja.

Harjoita mindfulness-meditaatiota

Suuri osa kivusta liittyy mieleen ja opittuihin vasteisiin. Tämä ei tarkoita, että vahva mieli poistaa kivun, mutta mielenterveyttä parantavien harjoitteiden teko auttaa jaksamaan elämää kroonisen kivun kanssa. Lisäksi mindfulness-meditaatio voi auttaa kipuun liittyvän stressin kanssa, vaikkei se lievittäisikään varsinaisesti itse kipua.

Pyydä apua

Kroonisen kivun kanssa elävä joutuu valitettavasti jättämään väliin joitakin aktiviteetteja. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että joudut luopumaan kokonaan rakkaista asioista. Jos esimerkiksi puutarhanhoito on lähellä sydäntäsi, voit pyytää ystävältä apua niiden aktiviteettien kanssa, jotka pahentavat kipua. Kroonisen tilan ei ole pakko tarkoittaa harrastusten täyttä hylkäämistä.

Puhu muiden kroonisesta kivusta kärsivien kanssa

Kroonisen selkäkivun tapaisista vaivoista kärsii miljoonia ihmisiä. Sinun ei tarvitse kärsiä yksin hiljaisuudessa, vaan voit löytää vertaistukea tuhansien ihmisten ja lukuisten tukiryhmien joukosta. Vertaistuki ei anna sinulle ainoastaan kanavaa purkaa turhautumista ja kokemuksiasi, vaan saatat jopa löytää tätä kautta toimivia hoitomenetelmiä tai kivunhallintakeinoja.

Auttaako kannabis reumakipuun ja tulehdukseen?

Kannabiksen lääkekäytön historialliset juuret ulottuvat syvälle, mutta päihdyttävän THC:n maine on tehnyt kannabiksen täyden lääketieteellisen potentiaalin kartoittamisesta vaikeaa.

Maailma kuitenkin muuttuu, joten viime vuosina kannabiksen kipua ja tulehduksia lievittäviä ominaisuuksia selvittäviä tutkimustuloksia on alkanut ilmestyä. Epäselviä kysymyksiä liittyen esimerkiksi annosteluun, annostelureitteihin ja sivuvaikutusten suitsimiseen on kuitenkin vielä paljon. Esikliinisten tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että kannabis ja monet kannabinoidit ovat tutkimisen arvoisia kohteita kivun, ja erityisesti kroonisen sellaisen näkökulmasta niiden reseptoreihin ja hermopäätteisiin kohdistuvien vaikutusten takia.

Haasteena kuitenkin on todistaa, mitkä kannabinoidit vaikuttavat millekin reseptoreille ja kipuun linkittyville hermopäätteille. Tutkijat kuitenkin pitävät CBD:tä, ei-toksista hampusta ja kannabiksesta löytyvää kannabinoidia kenties lupaavimpana tässä suhteessa.

CBD-öljy kipuun: Mitä aiheesta tiedetään?

CBD on suuren kiinnostuksen kohteena monista syistä. Tämä molekyyli on täysin luonnollinen ja aiheuttaa vain minimaalisia sivuvaikutuksia. Tämän lisäksi sillä on uniikki vaikutus homeostaasin, kehon tasapainotilan ja itsesäätelykyvyn ylläpidossa. Tämä vaikutus tekee siitä oivan työkalun kivunhallintaan.

Mitä CBD on?

Ennen kuin sukellamme syvemmälle CBD:tä ja kipua käsitteleviin tutkimustuloksiin, on syytä käydä lyhyesti läpi molekyylin tausta. Teollisuushampusta uutettava kannabidioli – CBD – on täysin luonnollinen molekyyli, joka kuuluu osana kannabiksen suvun kasvien tuottamien fytokemikaalien joukkoon. Muihin luontaisiin lisäravinteisiin verrattuna CBD:stä tekee erikoisen sen ainutlaatuiset vaikutukset ihmiskehoon.

CBD:n päätyessä verenkiertoon se kiertää veren mukana ympäri kehoa vaikuttaen laajaan kannabinoidireseptorien verkkoon, endokannabinoidijärjestelmään. Näiden kautta kehon sijaitsevien biologisten porttien kautta vaikuttava CBD mahdollistaa lukuisten kehollisten toimintojen säätelyn. Näihin kuuluvat mm. mieliala, ruoansulatus, uni ja tämän artikkelin aiheen huomioiden oleellisin – kipu.

Voiko CBD auttaa hoitamaan kroonista kipua luonnonmukaisesti?

Kroonisen kivun hoito luontaisin menetelmin on tärkeää, sillä kipu on läsnä joka ainoana päivänä. Lääkkeiden annostusten tuplaaminen paremman vasteen toivossa ei käy usein laatuun niiden vakavien sivuvaikutusten takia, ja krooninen lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa joukon uusia ongelmia.

Potilaiden näkökulmasta siis luotettava apu, joka ei sekoita kehoa ja istuu moniin erilaisiin elämäntilanteisiin on siis enemmän kuin tervetullut. Alustavat tutkimukset ovat pyrkineet määrittämään CBD:n tehoa kivunlievityksessä, erityisesti haavaisen paksusuolentulehduksen, reuman ja migreenien tapaisten vaivojen hoidossa.

CBD toimii kehon tukena, ei sitä vastaan. Pelkästään tämä ominaisuus tekee siitä mahdollisesti hyödyllisen apukeinon kroonisesta kivusta kärsiville, sillä he voivat näin keskittyä primäärisiin oireisiin lääkeaineen aiheuttamien sivuvaikutusten sijaan.

CBD migreenin lievittäjänä

Migreenin taustalla olevat tarkat syyt ovat hämärän peitossa, joka tekee siitä erityisen hankalan hoidettavan. Yhdistelmä toimintakyvyn halvaannuttavia oireita ja taipumus kroonistua tekevät migreenistä erään yleisimmistä sairaslomasyistä.

CBD:n suhde migreeniin on lähes yhtä monimutkainen kuin itse sairaus. Tutkijat uskovat, että migreenin taustalla saattaa olla kemiallinen epätasapainotila, joka häiritsee aivoissa sijaitsevia hermopäätteitä.

CBD:n suoria vaikutuksia migreeniin ei juurikaan ole tutkittu, mutta joitakin viitteitä on migreenin ja endokannabinoidien puutteen yhteyksistä. Tältä pohjalta CBD on mielenkiintoinen ehdokas migreenin hoitoon, sillä se muistuttaa rakenteeltaan läheisesti endokannabinoideja.

Miten CBD voi auttaa keliakian kanssa?

Keliakia on sairaus, joka saa kehon reagoimaan negatiivisesti gluteiiniin eli mm. vehnästä, rukiista ja ohrasta löytyvään viljaproteiiniin. Gluteiinia sisältävien ruokien suuresta määrästä johtuen jopa lievempi intoleranssi voi vaikeuttaa merkittävästi elämää.

CBD:n mahdolliset hyödyt keliakian suhteen ovat tutkinnan alla. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että riittävän suuret endokannabinoidipitoisuudet kehossa voivat auttaa laskemaan suoliston tulehdustasoja. CBD:llä on ominaisuuksia, jotka vaikuttavat endokannabinoiditasoja rajoittavien entsyymien toimintaan. Näin ollen arvellaan, että tämä kannabinoidi voisi tukea kehon luontaisia tulehduksia alentavia mekanismeja.

Krooninen selkäkipu ja CBD: Onko siitä apua?

Selkäkipu on yleinen vaiva, mutta onneksi suurin osa kiputapauksista on luonteeltaan ohi meneviä ja kestoltaan vain muutamia viikkoja. Selkärangan juuressa, josta useimmat selkävaivat alkavat, on kuitenkin niin paljon hermoja, ettei monenkaan asian tarvitse mennä vikaan, jotta selkäkipu kroonistuu. Säännöllinen liikunta, venyttely, tulehduskipulääkkeet ja paine voivat auttaa lievittämään selkäkipua, mutta voisiko CBD olla avuksi?

Tulehdukset ovat eräs tärkeimmistä kroonista selkäkipua vaikeuttavista syistä, ja esimerkki yleisestä diagnoosista on alaselän välilevyjen tulehdukset. Tulehdukset aiheuttavat painetta alueella sijaitseville hermoille, joka puolestaan laukaisee neuropaattisen kipuvasteen. Itse kipua voi tietysti hoitaa särkylääkkeillä, mutta ongelman varsinainen syy on tulehduksessa.

Kannabinoideilla, mukaan lukien CBD:llä, uskotaan olevan vaikutus kehon tulehdusvasteeseen immuunijärjestelmän kannabinoidireseptorien kautta. Tulehduksen intensiteetin lasku voisi laskea selkäkivun kipuvastetta paremmin hallittavissa olevalle tasolle (yhdessä muiden kivunhallintamenetelmien kanssa).

Voiko CBD laskea liikaa tulehdustasoja?

Useimmilla kroonistuvilla kivuilla on yksi yhteinen nimittäjä – tulehdus. On tärkeää ymmärtää tulehdusten olevan tärkeä kehollinen vaste. Ilman tulehduksia ei kehomme nimittäin voisi taistella infektioita vastaan tai korjata vaurioituneita kudoksia. Tästä johtuen tutkijat kyseenalaistavat CBD:n vaikutusta tulehduksiin.

Kroonisissa tapauksissa tulehdustason laskeminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta jos kehosi tulehdusvaste toimii kuten sen on tarkoitus toimia biologian näkökulmasta, voiko CBD laskea sitä niin paljon, että vaikutus kääntyy haitallisen puolelle?

CBD, kuten vitamiinit ja hivenaineetkin, täydentää kehon varastoja puuttuvien elementtien osalta. Myös vitamiinien ja hivenaineiden kohdalla liika on liikaa, eli ylisuuret tai tarpeettomat annokset voivat aiheuttaa negatiivisia sivuvaikutuksia. CBD:n tulehduksia lievittävien vaikutusten kanssa avainasemassa onkin pyrkiä tasapainoon sitä nautittaessa, seuraten ja säätäen annosta tarpeen mukaan.

Miten käyttää CBD-öljyä kipuun

CBD:n teho riippuu suurelta osin oikeasta annoksesta ja sopivasta annostelureitistä, joten tässä kohtaa on syytä kerrata lyhyesti perusteet aiheesta.

Tärkein osa CBD-rutiinia on löytää tarpeisiisi sopiva tuote, joka antaa toivotun vasteen kipuun. Esimerkiksi neuropaattista kipua hoidettaessa korkean pitoisuuden CBD-kapseli tai -öljy voi olla hyödyksi sen kiertäessä kehoa sisäisiä reseptoreita aktivoiden.

Paikalliseen lihas- tai nivelkipuun parempi vaihtoehto voisi löytyä iholle levitettävästä CBD:llä höystetystä rasvasta tai voiteesta. Myös iholta nimittäin löytyy kannabinoidireseptoreita, joita voi iholle levitettävien tuotteiden avulla hoitaa paikallisesti siten, ettei CBD päädy verenkiertoon.

CBD:llä ei ole päihdyttävää vaikutusta ja se vaikuttaisi olevan hyvin siedetty, toteaa Maailman terveysjärjestö WHO^[1]. Meidän suosituksemme on kokeilla erilaisia CBD-tuotteita ja yrittää löytää sellainen vaihtoehto, joka ei ainoastaan istu elämäntyyliisi, vaan omaa myös suorimman vaikutuksen hyvinvointiisi.

CBD:n annostelu kipuun

CBD:n mahdollisista vaikutuksista kipuun on olemassa jonkin verran tutkimustietoa, mutta annosteluohjeet ovat edelleen työn alla. Kipuvaste on erilainen eri henkilöiden välillä, eikä kokemasi kipu ole koskaan samanlaista kuin toisen yksilön kokema kipu vastaavassa tilanteessa.

Yksilölliset erot kipuvasteissa ja aihetta koskevan tutkimustiedon puute tekevät tarkkojen annosteluohjeiden antamisen haastavaksi. Sen sijaan voimme antaa muutaman yleisluontoisen ohjeen CBD:n annostelun aloittamiseen:

• Jos et ole koskaan käyttänyt CBD:tä, kannattaa aloittaa alhaisen pitoisuuden lisäravinteilla tai rasvoilla. Kun olet tottunut CBD:n vaikutukseen kivun suhteen, voit nostaa annosta tai annostelutiheyttä haluttua vastetta etsien.

• Cibdolin annoslaskurilla voit laskea sopivan ehdotuksen aloitustasoksi muutamaan tärkeään muuttujaan perustuen. Laskuria voivat käyttää uusien käyttäjien lisäksi myös sellaiset kokeneemmat käyttäjät, jotka haluavat hienosäätää kokemusta.

• Jos kärsit kroonisesta kivusta, voi koittaa annostella CBD:tä tasaisesti pitkin päivää. Aineen toksisten vaikutusten puute tekee siitä sopivan myös päivittäiseen käyttöön.

• Jos kivun intensiteetti vaihtelee päivän aikana, voi annostelumenetelmän vaihto olla hyvä idea. Höyrystetty CBD vaikuttaa lähes välittömästi, kun taas öljyjen vaikutusten tuntemiseen voi mennä tuntikin. Parasta onkin, jos testaat itse monenlaisia tuotteita ja annostelureittejä parhaan vaikutuksen löytämiseksi.