Mikä on kliininen endokannabinoidien puutostila (CECD)?

Endokannabinoidijärjestelmän tarkoitus on valvoa useita kehomme tärkeistä biologisista järjestelmistä. Sen tärkein rooli on edesauttaa ihmiskehon tasapainon löytämisessä ja optimitilan säilyttämisessä. Jotkut tutkijat uskovat, että vajavaisesti toimiva endokannabinoidijärjestelmä saattaisi olla tiettyjen sairauksien ja oireiden, kuten migreenien, fibromyalgian ja ärtyvän suolen oireyhtymän takana. Tästä ajatuksesta eivät kaikki lääketieteelliset tahot ole samaa mieltä, mutta teoriaa tukee kasvava määrä uusia tutkimustuloksia.

Endokannabinoidien puutostila saa alkunsa endokannabinoidijärjestelmästä

Ennen kuin tutustumme kliinisestä endokannabinoidien puutostilasta (CECD) kertoviin tutkimuksiin, kertaamme endokannabinoidijärjestelmän roolin^[1] ja tärkeimmät osat. Koko immuunijärjestelmästämme, keskushermostostamme, tärkeimmistä elimistämme ja osista aivojamme löytyy reseptoreita. Nämä reseptorit kuuluvat tyypillisesti toiseen kahdesta kategoriasta, jotka ovat CB1 ja CB2. Niiden rooli on toimia pääsyreitteinä kannabinoideille (sekä sisäisille että ulkoisille), jotta ne pääsevät vuorovaikuttamaan endokannabinoidijärjestelmän kanssa. Tämän ansiosta endokannabinoidijärjestelmä kykenee tukemaan kehoa homeostaasin säilyttämisessä erinäisten kemiallisten reaktioiden kautta. Voit lukea lisää endokannabinoidijärjestelmän roolista täältä.

Endokannabinoidien puutostilaa luonnehtii uskomus siitä, että endokannabinoidijärjestelmän ongelmat voivat aiheuttaa erinäisiä terveydellisiä ongelmia. Ne voivat johtua joko kehossa tuotettujen endokannabinoidien vähyydestä tai puuttuvista tai viallisista reseptoreista. Jos keho ei kykene säilyttämään tasapainoa sen fysiologisten järjestelmien välillä, saattaa seurauksena puhjeta sairauksia. Tähän mennessä tutkittujen tapausten perusteella liittyvät nämä sairaudet yleisimmin immuunijärjestelmäämme.

Mitkä tutkimukset tukevat endokannabinoidien puutostilan teoriaa?

Johtava endokannabinoiditutkija tri Ethan Russo oli ensimmäinen, joka toi esille endokannabinoidien puutostilan. Tri Russo ehdottaa vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa^[2], että kannabinoidien puute voisi olla useiden terveysongelmien taustalla oleva syy.

• Migreeni

Migreeni on hyvin monimutkainen tila, johon liittyy eri aivojen alueiden ja useiden neurokemikaalien välistä signalointia. Migreenin tarkkaa syytä ei täysin ymmärretä, vaikkakin geneettistä taipumusta pidetäänkin ratkaisevana myötävaikuttajana sen kehittymisessä. Tri Russon katsauksessa löydettiin esimerkkejä AEA:n (anandamidi) mukana olosta serotoniinin tuotannossa ja kivun säätelyssä. Korkeiden serotoniinitasojen uskotaan edesauttavan migreenien synnyssä. Suurta serotiniinimäärää pystyttäisiin mahdollisesti tasapainottamaan AEA:lla. Oletus on, että anandamidin tuotannon vajavaisuus voisi aiheuttaa migreenejä johtuen serotoniinin säätelyn vähyydestä.

• Fibromyalgia

Fibromyalgia on krooninen, pitkäaikainen sairaus, josta kärsivät voivat kokea jatkuvaa kipua. Tälle sairaudelle ei tällä hetkellä ole parannuskeinoa ja tähän mennessä vain perinteiset lääkkeet ovat auttaneet oireiden helpottamisessa. Tri Russon järjestämän tutkimuksen perusteella saatiin selville, että "endokannabinoidijärjestelmä säätelee nosiseptisiä tuntemiskynnyksiä." Nosiseptorit vastaavat kivun havaitsemisesta ja aivoille prosessoitavaksi välitettävän signaalin lähettämisestä.

Tutkimuksessa mainittiin lisäksi, että tällaisen säätelyn puuttuminen voisi myötävaikuttaa kroonista kipua aiheuttavien sairauksien syntyyn. Aivan kuten migreenin tapauksessa, pidettiin serotoniinia tärkeänä tekijänä myös fibromyalgian esiintymisessä eri kannabinoidien ohella. Tutkimuksessa saatiin selville, että "kannabinoidit ovat osoittaneet kykyä estää selkäytimen, ääreishermoston ja ruoansulatuselimistön mekanismeja, jotka edistävät kivun tuntemusta."

• Ärtyvän suolen oireyhtymä

IBS tai ärtyvän suolen oireyhtymä oli tri Russon tutkimuksessa ensimmäinen sairaus, johon endokannabinoidien puutoksen todettiin vaikuttavan. Kannabinoidien osallisuus IBS:n puhkeamiseen uskottiin olevan jotakuinkin saman veroinen kuin migreenin ja fibromyalgian tapauksessa. Serotoniinin uskottiin vaikuttavan tähänkin, sillä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien veren on havaittu sisältävän kohonneita serotoniinitasoja. Tämä ei ollut kuitenkaan totta kaikkien IBS-muotojen kohdalla.

Kaikkien kolmen terveysongelman tarkastelussa palataan siihen oletukseen, että serotoniini on ensiarvoisen tärkeässä osassa niiden kehitystä. Siten serotoniinitasoja hallitsemalla tai muokkaamalla voisi hoitojen kehittely olla mahdollista. Kannabinoidit muodostaisivat luonnollisesti tärkeän osan tätä hoitoa johtuen siitä vaikutuksesta, joka niillä on elintärkeille endokannabinoideille, kuten anandamidille.

Tri Russo päätteli, että "taustalla oleva kliininen endokannabinoidien puutostila voidaan mahdollisesti hoitaa asianmukaisesti kannabinoidilääkkeillä." Tutkimuksessa korostettiin myös sitä, että huomattavasti enemmän tutkimusta tarvittaisiin, jotta endokannabinoidien puutostilan käsite voitaisiin ymmärtää kokonaisuudessaan.

Kuinka CBD voisi auttaa endokannabinoidien puutostilan torjumisessa?

Siinä missä endokannabinoidien puutostilan teoria juontaa juurensa tieteellisiin tutkimuksiin, ei missään niistä selvennetä sitä, kuinka puutostilaa (jos sen todistetaan olevan todellinen) voitaisiin hoitaa. Se tarkka tehtävä, joka kannabinoideilla siinä olisi, on vielä selvitettävä. Nykyisen tutkimuksen perusteella voidaan tehdä joitain oletuksia käyttämällä hyödyksi sitä ajatusta, että anandamidin tuotanto on olennaista CECD-pohjaisten sairauksien torjumisessa.

CBD on osoittanut kykyä estää FAAH-entsyymin toimintaa^[3]. Rasvahappoamidihydrolaasi (FAAH) tukee anandamidin hajotusprosessia ja on osasyy siihen, miksi anandamidi ei viihdy kehossa kauaa. Jos tiettyjä mekanismeja tai laukaisimia pystytään tunnistamaan, on myös mahdollista, että CBD voisi tukea yllä lueteltujen terveysongelmien hoitoa. CBD:n on myös havaittu vaikuttavan suoraan tiettyihin serotoniinireseptoreihin (5-HT1A) aivoissa.

Jos kannabinoidien hyöty todistetaan, ovat niiden käyttömahdollisuudet merkittävät, mutta lisätutkimuksia tarvitaan

Vaikka endokannabinoidien puutostilan käsite esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004, on aihetta silti tähän päivään mennessä tutkittu vain vähän. Kunkin terveysongelman ominaisuudet vaikuttaisivat kuitenkin viittaavan taustalla olevaan yhteyteen migreenin, fibromyalgian ja ärtyvän suolen oireyhtymän välillä. Todisteet, joita tri Russo esittelee, viittaavat komplikaatioihin tietyissä aivojen välittäjäaineiden järjestelmissä, joihin endokannabinoidijärjestelmä on kytköksissä. Alkuperäisen katsauksen jälkeen on teoria^[4] laajentunut sisällyttämään myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudit, sillä nämä kaksi sairautta voisivat mahdollisesti liittyä CECD:hen.

Jos endokannabinoidien puutostilan olemassaolo saataisiin todistettua, voisivat tutkijat kehitellä sen myötä keskitetympiä hoitomuotoja sen sijaan, että heidän täytyisi tukeutua useiden prekliinisten tutkimusten tietoihin. Vaikka tietty kaava saattaisikin olla näkyvillä, tuo yksittäisiin tutkimuksiin tukeutuminen monia ongelmia. Jokaisessa tutkimuksessa on omat ainutlaatuiset muuttujansa, mikä tekee ratkaisevien tulosten esittelemisestä erittäin haastavaa. Endokannabinoidijärjestelmän monimutkaisuus sekä sadat olemassa olevat kannabinoidit tekevät endokannabinoidien puutostilan tutkimisesta ongelmallisen tehtävän, joka vaatii laajamittaisen keskittymisalueen. Miljoonille ihmisille, jotka kärsivät kroonisista sairauksista, kuten IBS:stä tai fibromyalgiasta voisi kannabinoideja hyödyntävä mahdollinen hoito olla ratkaisu. Toistaiseksi meidän on kuitenkin jäätävä odottelemaan ratkaisevampia tuloksia.